Paikalliset | 29.01.2026 09:34

Lieto liputtaa Suomen lipulla kansainvälisenä pride-päivänä

Liedon kaupunki liputtaa Suomen lipulla kansainvälisenä pride-päivänä, joka on 28. kesäkuuta. Asian päätti Liedon kaupunginvaltuusto kahden äänestyksen jälkeen. Seuraavalla strategiakaudella Liedossa laaditaan lisäksi oma tasa-arvo-ohjelma.

Äänestyksiä edeltäneessä keskustelussa käytettiin yli 30 puheenvuoroa. Valtuuston puheenjohtaja Riina Kolkkala (kesk.) linjasi heti aluksi, että keskustelun aiheena on vain ja ainoastaan liputus ja sen mahdolliset vaihtoehdot. Kaupunginhallituksen pohjaesityksenä oli, että Liedon kaupunki tukee yhdenvertaisuutta sekä syrjimättömyyden eteen tehtävää työtä liputtamalla progressiivisella ja inklusiivisella pride-lipulla kansainvälisenä pride-päivänä.

Kokoomuksen ryhmä teki vastaesityksen, että pride-päivänä liputettaisiin Suomen lipulla.

—Meille erilaisten ryhmien listaaminen ja lokeroiminen niiden omien värien tai tunnusten alle ei edistä tasa-arvoa. Silloin kun lippu symboloi meitä kaikkia, ketään ei jätetä ulkopuolelle eikä ketään aseteta erilliseen asemaan, Simo Ala-Nissilä luki kokoomuksen ryhmän aloitetta.

Matti Metsistö (sd.) ehätti ensimmäisenä kannattamaan kokoomuksen aloitetta, mutta samalla hän moitti alkuperäistä, elokuista valtuustoaloitetta siitä, että se jätti avoimia kysymyksiä: missä liputetaan ja miten monella lipulla.? Metsistö toivoi myös asiasta yksimielistä päätöstä, koska äänestyspäätös jättäisi aina arpia. Heidi Tuimala (vihr.) vastasi, ettei aloitteen tehnyt vihreä valtuustoryhmä ollut määritellyt lippujen määrää, mutta aluksi riittäisi yksi lippu yhtenä päivänä vuodessa.

Juha Heikkilä (sd.) toi esille menettelytapakysymyksen. Alkuperäiseen aloitteeseen oli sen käsittelyn aikana tullut uusia sisältöjä. Valtuuston tehtävänä oli joko hyväksyä pohjaesitys tai palauttaa se uuteen valmisteluun. Minna Hallanheimo (Lietolaisten puolesta) oli samaa mieltä.

Sirkku Kemppainen (kd.) luki kristillisdemokraattien ryhmän esityksen, ettei Liedon kaupunki liputa ollenkaan. Kaupunki on virallinen taho, jonka pitää olla neutraali.

Mikä on lipun merkitys?

Koska keskustelu oli rajattu lippuun ja liputukseen, valtuusto pääsi käymään syvällistäkin keskustelua, mikä on lipun ja liputtamisen merkitys. Timo Katajainen (vas.) ja Juha Marjomaa (kesk.) toivat esille nuorison näkökulmia. Nuorisolle tasa-arvo ja sen symbolit ovat itsestäänselvyyksiä.

Emilia Savonlahti (vihr.) muistutti Liedon kaupungin pyrkimyksestä tasa-arvoon niin kylien kuin kuntalaistenkin kesken. Pride-lippu kertoisi, että jokainen on yhtä tärkeä. Savonlahti olisi halunnut kuulla asian valmistelussa myös nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvoston näkemykset.

Minna Hallanheimon mukaan mikään lippu ei poista syrjintää, ainostaan teot ratkaisevat. Jaakko Heininen (kok.) näki asian samoin.

Tomi Pohjankukan (ps.) mukaan kaupunki on julkinen viranomainen, jonka pitää pidättäytyä symboleista. Pride-lippu ei ole virallinen eikä standartoitu, kuten Suomen lippu on.

Jenni Kauppinen (vas. ) muistutti, etteivät kaikki lietolaiset koe olevansa yhdenvertaisia. Kauppinen totesi, että monet yritykset liputtavat pride-lipulla. Keskustelussa oli mainittu, että kaupungin pitää olla neutraali, mutta kaupunki kuitenkin järjestää virallisia tilaisuuksia seurakunnan, eli uskonnollisen yhteisön kanssa. Liedossa on myös kirkkoon kuulumattomia kaupunkilaisia.

Katariina Haimi (kesk.) tähdensi, että jos kaupunki ei liputa, on sekin viesti. Hän kannatti pride-liputusta. Henna Takatalo (kesk.) sanoi, että liputtaminen olisi kaupungille pieni teko, mutta yksittäiselle nuorelle sillä olisi suuri merkitys.

Keskustelun kuluessa kävi selväksi, että lippu ei ole vain määrämuotoinen ja määrävärinen vaate, vaan se on vahvasti symboli, johon liitetään arvoja.

Suomen lippu voitti äänestyksen

 Valtuustokeskusten aikana ryhmät pitivät myös neuvottelutaukoja. Äänestysjärjestys määräytyi niin, että ensin vastakkain olivat kaupunginhallituksen pohjaesitys, siis liputtaminen progressiivisella ja inklusiivisella pride-lipulla vastaan kokoomuksen ryhmän esitys liputuksesta Suomen lipulla. Suomen lippu voitti äänin 25—18. Tässä äänestyksessä ryhmät eivät pysyneet yhtenäisinä, vaan keskustan ja SDP:n valtuustoryhmän jäsenissä oli sekä pride-lipun että Suomen lipun äänestäjiä.

Kun vastakkain olivat liputtaminen Suomen lipulla vastaan KD:n esitys, ettei liputeta ollenkaan, Suomen lippu voitti äänin 36—4, tyhjiä 3.

Pekka Remes