Paikalliset | 14.05.2026 14:23

Paattislainen Auvo Heikkilä joutui huijatuksi

Paattislainen Auvo Heikkilä joutui verkkopankkihuijauksen kohteeksi itsenäisyyspäivän aattona vuonna 2024. Oli myöhäinen iltapäivä, kun Heikkilä sai puhelun. Hyvää suomea puhunut soittaja esittäytyi pankin työntekijäksi. Hän esiintyi luotettavan oloisesti käyttäen ammattisanastoa. Soittaja kertoi, että Heikkilän nimissä oli tehty useita lainahakemuksia, ja Heikkilän pankkitunnukset oli ilmeisesti kaapattu. Heikkilä ilmoitti, ettei ole hakemuksia tehnyt. Jotta lainahakemukset voisi nyt nopeasti peruuttaa, piti mennä ilmoitetulle sivustolle. Huijaus alkaa tästä kohtaa. Sivustolla näkyi laina, lainan saaja ja tilinumero.

—Tilanne oli stressaava, oli kiireen tuntu. Kyseessä ei ollut normaali pankkiasiointitilanne, Heikkilä muistelee.

Heikkilä peruutti ”lainan”. Oikeasti kyse oli tilisiirrosta. Tuohon aikaan pankin varmistusviestit eivät sisältäneet tietoa maksun saajasta eivätkä varoittaneet huijauksesta, kuten nykyään.

Huijari sai haltuunsa Heikkilän pankkitilin sekä tilejä, joihin hänellä oli käyttöoikeus.

Soiton ajankohta oli tarkkaan harkittu. Pankit olisivat kiinni itsenäisyyspäivänä sekä sitä seuraavan viikonlopun.

Kun Heikkilä ymmärsi, mitä oli tapahtunut, hän soitti sulkupalveluun. Heikkilän mukaan sulkupalvelun toimihenkilö ei suostunut välittämään huijaukseen liittyviä tietoja eteenpäin. Neuvona oli ilmoittaa asiasta suoraan pankille. Pankit olisivat auki vasta kolmen päivän päästä.

Heikkilän pankkitileiltä vietiin useita kymmeniä tuhansia euroja. Rahat pestiin niin sanottujen rahamuulien avulla. Rahamuuli ottaa palkkiota vastaan rahaa tililleen ja välittää rahat edelleen rikollisille.

Vastuu selvitetään oikeudessa

Heikkilällä on ollut aikaa miettiä tapausta: mikä on pankin vastuu huijauksissa? Pankit kertovat, etteivät ne lähetä asiakkaille viestejä, joissa olisi linkki verkkopalveluun tai tunnistautumiseen. Heikkilällä on kuitenkin esittää malliksi pankilta — oikealta pankilta — saatu viesti, jossa on mukana linkki.

Entä sulkupalvelun toimihenkilön toiminta? Lain mukaan asiakkaalla on mahdollisuus tehdä väärinkäytön ilmoitus milloin tahansa.

—Pankilta pyydettiin ehdotusta pankkiasioinnin tietoturvallisuuden lisäämiseksi. Ainoa ehdotus oli niin sanottu kahden hyväksyjän periaate, eli asiakas tekee maksun ja toinen hyväksyy sen, Heikkilä kertoo.

—Pankki ilmoitti huhtikuussa, että valtuudet asian hoitamiseksi ovat kunnossa. Kuitenkaan vielä joulukuussakaan maksun hoitaminen ei onnistunut.

Heikkilä on tehnyt huijauksesta reklamaation pankille. Seuraava vaihe olisi yhteydenotto Fine Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. Finen mukaan suurin osa, noin 90 prosenttia yhteydenotoista, saa tilanteeseensa ratkaisun ilman varsinaista riidanratkaisumenettelyä.

Heikkilä on kuitenkin ottanut avukseen juristin. Hän vie huijausasian suoraan käräjäoikeuteen.

Sääntely vai taloudellinen vastuu? 

Heikkilän mukaan huijauksia voidaan hillitä kahdella tavalla: joko lisätään sääntelyä tai lisätään pankkien taloudellista vastuuta. Pankit ovat vastustaneet kumpaakin.

—Vasta Euroopan unionin maksupalveludirektiivin säännösten pakollinen soveltaminen merkitsi, että pankkien on tarkistettava, täsmääkö maksun saajan nimi annettuun tilinumeroon. Tämän käyttöönotto jo aikaisemmin olisi vähentänyt väärinkäytöksiä.

Heikkilällä on yksi ratkaisu vastuunjakoon. Se olisi niin sanottu Ruotsin malli. Ruotsin korkeimman oikeuden päätöksen mukaan pankki korvaa vahingon uhrille. Jos uhri on ollut törkeän huolimaton, hänen omavastuunsa voi nousta 12.000 kruunuun, eli noin 1.100 euroon. Oikeuden linjaus ohjaa pankkeja kehittämään omia tieto- ja turvajärjestelmiään.

Ruotsin korkeimman oikeuden päätöksen mukaan jos uhri on toiminut välinpitämättömästi erityisen moitittavasti, hän on kokonaan itse vastuussa menetyksessään.

Pankin tärkein pääoma on luottamus 

Auvo Heikkilä muistuttaa, että pankin tärkein pääoma on luottamus. Kun pankit olivat pienempiä ja paikallisia, asiakkaat tunnettiin. Pankki oli osa yhteisöä ja sen tukena. Nyt pankit ovat suurempia, konttoriverkko harventunut, asiakas on vain nimi ja numero pankin tietokannassa.

—Pankit käyttävät yhteiskunnallista valtaa yksilöä tai yritystä kohtaan itse määrittelemällään lainapolitiikalla. Tiettyjä alueita, aloja tai yrityksiä ei pidetä pankin näkökulmasta kehityskelpoisina, Heikkilä sanoo.

Lue juttu kokonaisuudessaan Turun Tienoosta.