Pääkirjoitus | 11.12.2025 11:07

Hyvinvointialueet väliaikapisteellä

Valtioneuvosto on julkaissut asiantuntijoiden laatiman Hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnin. Sen tiivistelmän mukaan tavoitteena oli arvioida, miten uudistuksen toimeenpanossa on onnistuttu vuosien 2023—2025 perusteella ja tarkastella edellytyksiä uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle.

Asiantuntijoiden yhteinen kokonaisarvio hyvinvointialueuudistuksen ensimmäisistä toimintavuosista on, että uudistuksen toimeenpano etenee kaikilla hyvinvointialueilla. Palvelujen kehittämisessä ja uudistuksen etenemisessä on kuitenkin alueellisia eroja. Kokonaiskuvaa leimaa hajanaisuus ja monitasoiset jännitteet. Alueelliset erot näkyvät niin päätöksenteon rakenteissa, johtamiskyvykkyyksissä kuin henkilöstön sitoutumisessa ja palvelurakenteiden uudistumisessa. Lisäksi uudistuksen toimeenpanon kyvykkyydessä on suurta alueellista vaihtelua.

Johtopäätöksien mukaan tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat hyvinvointialueita ohjaavien ministeriöiden ohjauksen yhtenäistäminen, alueellisten erojen kaventaminen, rahoitusmallin toimivuus sekä kansalaisten luottamuksen palauttaminen palveluihin.

—Hyvinvointialueuudistuksen kaltaisen suuren uudistuksen toteutusta arvioitaessa on huomioitava, että toiminnan vakiinnuttamiseen kuluu väistämättä useampi vuosi. On toisinaan vaikea erottaa kehityskulussa sitä, mitkä asiat johtuvat itse uudistuksesta ja mitkä johtuvat toimintaympäristön muutoksista tai muista syistä, todetaan johtopäätöksissä.

Mikä on median vaikutus kansalaisten luottamuksen palauttamiseen ja mikä on kansalaisten arkikokemusten, joko omien tai kahvipöydässä kuullun ”naapurin Ellin” kokemusten vaikutus? Niin tai näin, luottamus palautuu, jos tai kun järjestelmä toimii kitkatta ja sutjakkaasti. Sehän kaiketi on uudistuksen tarkoitus.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia