Pääkirjoitus | 24.04.2025 13:29

Tuoko riihi vai iiri talouteen potkua?

Tätä kirjoittaessa ei vielä ole tiedotettu, mitä hallitus päätti eilen päättyneessä puoliväliriihessään. Mediatietojen mukaan esillä on ollut yhteisöveron laskeminen
2—3 prosenttiyksiköllä. Yhteisövero on yhteisön tuloksesta perittävä vero, jota maksavat muun muassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat. Verokanta on vuodesta 2014 ollut 20 prosenttia. Vuosina 2005—2011 se oli 26 prosenttia ja 2012—2013 24,5 prosenttia.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi vuonna 2022 tutkimuksen yhteisöveron laskun vaikutuksista. Tarkastelussa olivat uudistusten vaikutukset pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden investointeihin ja kasvuun. Tutkimuksen mukaan veronalennuksella ei ollut vaikutusta yritysten investointeihin, mutta uudistus vauhditti jonkin verran liikevaihdon ja liiketoiminnan kasvua. Verouudistuksilla ei ollut yhtä merkittäviä vaikutuksia varakkaiden ja vanhempien yritysten kohdalla. Tutkimus esitti, että verokannustimet olisi tehokasta kohdistaa tarkemmin.

Vertailuun otetaan usein Irlanti, jossa yhteisövero on nykyään 15 prosenttia. Sitä aikaisemmin se oli 12,5 prosenttia. Se veti maahan lukuisia yhdysvaltalaisia yrityksiä kuten Googlen ja Applen.

Sitra julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa selvitettiin, mitä Suomi voisi oppia Irlannilta. Sen mukaan päällimmäiseksi Irlannin menestystarinassa nousevat maan talouspolitiikan strategisuus ja pitkäjänteisyys, talousstrategian tehokas ja koordinoitu toimeenpano koko julkishallinnossa sekä talouden polarisaatiokehityksen kääntämiseen tähtäävä elinkeino- ja innovaatiopolitiikka.

”Irlannin julkishallinnolla on vahva yhteinen visio ja talousstrategia, jonka tavoitteena on kehittää Irlannissa toimiville yrityksille korkeaan lisäarvoon ja osaamiseen perustuvaa kilpailuetua. Irlannissa ymmärretään, että korkean kustannustason maassa ainoa kestävän kilpailukyvyn lähde on tuotteiden ja palveluiden ylivoimainen lisäarvo.”

Siispä sitä kohden.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia