Pääkirjoitus | 08.10.2026 09:14

Miltei Liedon oma poika

Eteenpäin on mentävä. Etulasiin katsomalla näkee, minne ollaan menossa, ja huomio pysyy siinä, mihin voi itse vaikuttaa.

Menneisyyteen ei voi palata eikä tapahtunutta muuttaa.

Silti myös peräpeiliin kannattaa välillä vilkaista. Menneisyys kertoo, mistä olemme tulleet, mutta se voi myös paljastaa yhteyksiä, joita emme nykyhetkessä osaa edes etsiä.

Sellainen löytyi tällä kertaa, kun Turun Tienoon toimituksessa tutkittiin yhden Suomen tunnetuimman taidemaalarin, Hugo Simbergin (1873–1917), sukupuuta.

Kävi ilmi, että Simbergin äidin, Ebba Wideniuksen, isä Carl Widenius (1800–1841) syntyi Liedossa. 

Liedon ja Simbergin välinen side on vuosisatojen saatossa ainakin suurelta yleisöltä painunut unohduksiin. Myöskään Hugo Simberg: Pirut ja enkelit -elämäkerran kirjoittanut Helena Ruuska osannut kertoa siitä.

Simberg on juuri nyt vahvasti esillä. Symbolismin taitajan yli 70 teoksen näyttely avautui viime viikolla Turun taidemuseossa. Esillä on teoksia koko hänen uransa varrelta: tempera-, öljy- ja vesivärimaalauksia sekä värillisiä ja mustavalkoisia etsauksia ja puupiirroksia. Simberg työskenteli myös graafikkona. Esimerkiksi UPM:n logon aarnikotka on hänen käsialaansa.

Olisi tietenkin huikeaa, jos Halla (1895) olisi syntynyt Liedon Asemanseudun peltomaisemien innoittamana. Todennäköistä se ei kuitenkaan ole. Simberg syntyi Haminassa, eli pitkään Viipurissa ja asettui myöhemmin Helsinkiin. Täkäläiset savimaat eivät todennäköisesti kuuluneet hänen kulkureitilleen.

Simberg ei edes ehtinyt tavata äidinpuoleista isoisäänsä, joka kuoli Turussa 41-vuotiaana.
Ihan täysin Liedon omaksi pojaksi Hugo Simbergiä ei siis ole syytä julistaa.

Paikallishistoria harvoin noudattaa siistejä rajoja. Ihmiset ovat liikkuvaa lajia. Yksi sukupolvi syntyy Liedossa, toinen kasvaa Viipurissa ja kolmas jättää jälkensä Suomen taidehistoriaan.

Ja sitten, vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja myöhemmin, joku katsoo peräpeiliin ja huomaa yhteyden.

Lue vanhempia pääkirjoituksia