Pääkirjoitus | 21.01.2026 14:47

Tulevaisuudenusko koetuksella

Mikä meitä vaivaa, miten meidän käy? Puhutaan paremmasta huomisesta, mutta miksei sitä jo näy, kysytään eräässä punk-sanoituksessa. Sen jälkeen tuli parempaa huomista, kuten Nokia-vetoinen nousukausi, kunnes Suomi kompastui vuoden 2008 finanssikriisiin.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ teetti Taloustutkimuksella kyselyn suomalaisten tulevaisuuden näkemyksistä. Sen mukaan Suomessa asuvien usko lasten ja nuorten hyvään tulevaisuuteen on koetuksella. Vain joka kolmas (34 prosenttia) suhtautuu lasten ja nuorten tulevaisuuteen optimistisesti. Selvä enemmistö (77) luottaa kuitenkin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kykyyn rakentaa parempaa tulevaisuutta. Laadukasta koulutusta lähes kaikki (94) pitävät tärkeänä myös arjen turvallisuuden kannalta.

Lasten ja nuorten arjessa ollaan tällä hetkellä huolissaan monesta asiasta. Huolikärjessä ovat liiallinen ruutuaika (77), mielenterveys (73), kiusaaminen (64), julkisen talouden tilanne (64), mahdollisuudet työllistyä opintojen jälkeen (62) sekä koulutuksen laatu ja resurssit (62).

Kun vastaajilta kysyttiin, mikä lasten ja nuorten arjessa huolettaa 10 vuoden kuluttua, järjestys muuttui hieman. Kiusaaminen putosi huolijärjestyksessä kauemmas kärjestä, koulutuksen laatu ja resurssit nousivat puolestaan korkeammalle.

Kyselyssä pureuduttiin yksityiskohtaisemminkin koulutusjärjestelmää koskeviin huoliin. Kahdeksan kymmenestä on huolissaan perustaitojen heikkenemisestä ja oppimistulosten laskusta. Seitsemän kymmenestä kantaa huolta koulutuksen rahoitustasosta ja koulutusleikkauksista sekä liian matalasta vaatimustasosta, eli siitä, että opinpolulla pääsee eteenpäin ilman riittävää osaamista.

Huolestuttavaa on, että kyselyn mukaan vain kolme kymmenestä luottaa hallituksen ja eduskunnan haluun rakentaa lapsille ja nuorille parempaa tulevaisuutta.

Tarttis tehrä jotain, kuten presidentti Mauno Koivisto sanoi.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia