Pääkirjoitus | 08.01.2026 10:23

Kohti epävarmaa tulevaisuutta

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkaissut Megatrendit 2026 -selvityksen, jossa luodaan näkymiä tuleville vuosille niin Suomessa kuin globaalistikin. Selvityksessä siteerataan italialaisen filosofin Antonio Gramscin (1891—1937) ajatusta: ”Vanha maailma on kuolemassa ja uusi ei pääse syntymään. Nyt on hirviöiden aika.” Hirviöinä voidaan mainita epävarmat tulevaisuuden näkymät ja päällekkäiset kriisit. Maailmanpolitiikka on liikkeessä, ympäristöongelmat pahenevat, teknologian kehitys on nopeaa, mutta väestönkasvu hidasta, jos kasvua on ollenkaan. Eurostatin mukaan Suomen väestön arvioidaan vähenevän vuoteen 2100 mennessä 3,4 miljoonaan ihmiseen ilman maahanmuuttoa.

—Tulevaisuususkon horjumisen ytimessä on ristiriita toivotun ja todennäköisen tulevaisuuden välillä sekä siitä kumpuava tunne sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta, todetaan selvityksessä.

Opinnot parhaissa lukioissa tai yliopistossa eivät välttämättä takaa vakaata työuraa tai tasapainoista taloudellista tilannetta.

—Suomen on todennäköisesti löydettävä ikääntyneille uusi tapa osallistua yhteiskunnan toimintaan, ja sovittava nuorten vastuulle siirrettävän taakan kohtuullistamisesta.

Suomen tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä onkin, miten siirrymme kohti monimuotoista ja pitkien elämänkaarien yhteiskuntaa. Tarvitaan panostamista aktiiviseen vanhuuteen. Ikääntyneenkin väestön on kyettävä omaksumaan uutta teknologiaa, kestäviä elämäntapoja ja ylipäätään uudistamaan ajatteluaan ja toimintatapojaan.

Sattumaa tai ei, samaan aikaan, kun usko demokratiaan on koetuksella, sosiaalinen media ja sen mahdollistama informaatiovaikuttaminen syventävät jakolinjoja. Kumpi on syy ja kumpi on seuraus?

Demokratia vaatii nyt sitoutumista sen puolustamiseen ja uudistamiseen. Demokratian elinvoima riippuu sen kyvystä tuottaa konkreettisia hyötyjä ihmisille.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia