Pääkirjoitus | 16.10.2025 09:36

Sanat politiikan työkaluina

Politiikka—suomi—politiikka-sanakirjaan on koottu monia yksittäisiä sanoja, jotka kuitenkin ovat merkitykseltään laajoja. Esimerkiksi sana ”budjettiriihi” esiintyi lehdistössä ensimmäisen kerran vuonna 1971. Kuulemani mukaan nuoret eivät enää tunne vanhoja maatalouden sanoja. Riihi on rakennus, jossa on kuivattu ja puitu viljaa. Budjettiriihellä tarkoitettaneen talousasioiden puimista. Sana ”puida” tarkoittaa viljan siementen erottamista muista kasvin osista, mutta nykyään myös asioiden analysointia.

Tällä viikolla politiikan sanana on ollut velkajarru. Sana avautuu helposti. Velkajarrun tarkoituksena on hidastaa tai peräti pysäyttää julkisen talouden velkaantuminen.

Virallisesti kyseessä on eduskuntaryhmien keskinäinen Parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta. Eduskunnan ryhmistä Vasemmistoliitto jättäytyi sopimuksen ulkopuolelle. Sopimusteksti löytyy eduskunnan sivuilta. Sopimuksen tavoite on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyys pitkäjänteisellä ylivaalikautisella sitoumuksella ja menettelyillä.

Ja miten rahoitus taataan? Kukin hallitus noudattaa ohjelmissaan ja niiden toimeenpanossa lakia julkisen talouden hoitamisesta sekä kaikkia EU:n finanssipoliittisia sääntöjä ja niihin liittyviä ratkaisuja. Sitten päästään lukuihin. Julkisen taloudenhoidon tavoitteena on, että julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on enintään 60 prosenttia ja pitkällä aikavälillä 40 prosenttia.

Käytännössä eduskuntapuolueet sopivat yhdessä
ennen vaaleja, miten paljon julkista taloutta tasapainotetaan alkavalla vaalikaudella. On jo sanottu, että velkajarrusopimus vie politiikan politiikasta. Ehkä ei näinkään. Vaikka tavoite on parlamentaarisesti sovittu, puolueet edelleen esittävät vaalikamppailussa omat ehdotuksensa, miten tavoitteeseen päästään.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia