Pääkirjoitus | 29.01.2026 09:24

Lippu liehumaan

Liedon kaupunginvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan, että jatkossa Liedon kaupunki liputtaa Suomen lipulla kansainvälisenä pride-päivänä 28. kesäkuuta.

Asia ei ollut ensimmäistä kertaa valtuustossa, mutta tällä kertaa kaupunki päätti liputtaa. Viime elokuussa tehty valtuustoaloite esitti, että Lieto liputtaisi sateenkaarilipulla Turku Pride -viikon yhteydessä. Kaupunginhallituksen käsittelyssä esitykseksi valtuustolle tuli, että Lieto liputtaisi progressiivisella ja inklusiivisella pride-lipulla.

Vanhaa sanontaa hieman muuntaen kameli on kunnallisten luottamuselinten suunnittelema hevonen. Politiikassa joutuu tekemään kompromisseja. Liedossa osa halusi liputtaa pride-lipulla, osa ei halunnut liputtaa ollenkaan. Kompromissina Lieto liputtaa Suomen lipulla.

Tähän ikään ehtineenä asiassa voin kuitenkin nähdä kehityskaaren ja nimenomaan myönteisen kehityskaaren. Otetaan yksi vähemmistöryhmä. Homoseksuaaliset teot poistettiin rikoslaista vuonna 1971. Samalla kuitenkin asetettiin kehotuskielto, joka vaikutti siihen, miten mediassa käsiteltiin homoseksuaaleja: varmuuden vuoksi vaiettiin koko asiasta. Kehotuskielto kumottiin vuonna 1999.

Vuonna 1981 Lääkintöhallitus poisti virallisesta tautiluokituksesta kohdan, jossa homoseksuaalisuus luokitellaan sairaudeksi.

Lippu on symboli. Nuorena interreilaajana ja reppumatkaajana 1980-luvulla kannoin asussani Suomen lippua, joka minulle merkitsi mahdollisuuksien tasa-arvoa. Lipun merkitys korostui, kun matkustin Itä-Euroopan kansandemokratioissa, joissa oli yksipuoluejärjestelmä.

Lieto ei liputa sateenkaarilipulla, ainakaan vielä. Suomen lippuun liittäisin perustuslain 6 pykälän sanat: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia