Pääkirjoitus | 16.04.2026 11:21

Arvostuksella ei makseta laskuja

Puoluejohtajien vaalitenteissä — eduskuntavaaleihin on vuosi aikaa — yhdeksi kestoaiheeksi nousee omaishoito, ja omaishoidettavista iäkkäiden omaishoidon tilanne. Vaalipaneeleissa omaishoitajille annetaan täysi arvostus. Ikävämpi asia on, ettei arvostuksella makseta laskuja.

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi eilen raportin iäkkäiden omaishoidon tuen tuloksellisuudesta. Tarkastelussa olivat Iäkkäiden omaishoidon tuen taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, omaishoidon tuen houkuttelevuus eri hyvinvointialueilla, omaishoitajille tarjottavat hoitotehtävää tukevat palvelut ja omaishoidon tuen myöntämiskäytännöt.

Raportin mukaan hyvinvointialueiden välillä on eroja sekä myöntämiskriteereiden tulkinnassa että palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointimittareiden tulosten soveltamisessa. Hyvinvointialueiden sisällä omaishoitoperheiden palvelujen saavutettavuus vaihtelee asuinkunnan mukaan.

Kuntien väliset erot olivat tuttuja jo silloin, kun kunnat vielä järjestivät omaishoidon tukea. Jossain kunnissa tukea myönnettiin minien mukaan, jossain toisessa kunnassa avokätisemmin. Pitkäaikaisena valtakunnallisena tavoitteena onkin ollut omaishoidon tuen ja sen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen.

Tarkastusvirasto suosittaakin, että sosiaali- ja terveysministeriön tarkentaa omaishoitolain alimman hoitopalkkion myöntämisedellytyksiä koskevia säännöksiä, jotta omaishoidon tuen myöntäminen kansallisesti yhdenvertaisin perustein toteutuu. Tällä hetkellä vähimmäispalkkio on 530 euroa kuukaudessa. Palkkio on veronalaista ansiotuloa.

Omaishoidon todellisten kustannussäästöjen arviointi on vaikeaa. Riippumatta siitä, kuinka paljon järjestelmä tosiasiallisesti maksaa, omaishoidon tuki kuitenkin osaltaan ylläpitää iäkkäiden palvelujärjestelmän toimivuutta, todetaan raportissa.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia