Pääkirjoitus | 06.11.2025 11:10

Verotuksella on merkitystä

Näitä viikkoina kunnat päättävät ensi vuoden tuloveroasteestaan. Valtuustoissa keskustellaan, pitäisikö veroprosenttia nostaa vai laskea. Keskustelua käydään 0,1 prosenttiyksikön muutoksin. Keskituloisen palkansaajan bruttokuukausiansioista 0,1 prosenttia on noin neljä euroa.

Veroilla on kuitenkin merkitystä, jota ei tule ajatelleeksi. Ylen podcastissa Imperiumin tuhon kaava - miten länsi voisi välttää antiikin Rooman kohtalon? toimittajana Harri Alanne avaa imperiumien tuhojen syitä. Vaikka historia ei toistakaan itseään, voidaan löytää yhtäläisyyksiä.

Länsi-Rooman tuhon syiksi on esitetty milloin liiallista lyijyn käyttöä, milloin roomalaisten sotilashyveiden vaihtumista moraaliseen rappioon, milloin valloittajakansoja.

Imperiumin tuho on kuitenkin pitkän kehityksen tulos. Tuhon voi selittää myös talouden kautta. Antiikin Roomassa Italian vauraus perustui maataloustuotteisiin. Viiniä ja oliiviöljyä vietiin provinsseihin. Matkalla lastin hinta kaksinkertaistui jokaisen 50 mailin jälkeen. Kun provinssit alkoivat tuottaa hyödykkeitä itse, Italian vauraus väheni samaan aikaan kun vauraus provinsseissa kasvoi. Tämä muistuttaa aikamme globalisaatiota. Kiinassa ja Intiassa köyhyys on vähentynyt, kun samaan aikaan lännessä keskiluokan talous on taantunut.

Roomassakin verotus perustui eräänlaiseen sopimukseen. Verojen vastineeksi saatiin turvaa ja rakennettiin infrastruktuuria. Jos tulee tunne, ettei maksetuista veroista saada vastinetta, sopimus purkautuu, eikä järjestelmä enää toimi. Tätä ajatusta näkee somen kommenttipalstoilla: ”En ole saanut yhteiskunnalta mitään.” Ajatus oli tuttu jo Länsi-Rooman loppuaikoina.

Nyky-Suomessa katse kääntyy nuoriin. Onko heillä tunne, että he eivät pääse eteenpäin elämässä, ei ole työtä, ei opiskelupaikkaa. Riittääkö heillä uskoa ja luottamusta järjestelmään vielä siinä vaiheessa, kun heistä tulee — toivottavasti —veronmaksajia?

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia