Pääkirjoitus | 13.05.2026 14:16

Keskustelu arkipyhien paikasta jatkuu

Tänään vietetään helatorstaita, eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivää. Päivän nimi tulee ruotsin sanasta helg, pyhä.

Helatorstai on virallinen pyhäpäivä ja lähtökohtaisesti palkallinen vapaapäivä. Helatorstain työpäivästä ja sen palkasta sovitaan työehtosopimuksissa.

Moni käyttää vapaapäivän siivoamalla, sillä helatorstain jälkeinen perjantain on vuoden vilkkain päivä lajitteluasemilla.

Arkipyhät lyhentävät vuosittaista työaikaa, ja sehän ei kaikille käy. Helsingin Sanomien haastattelussa 26. huhtikuuta Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) entinen toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi, että suomalaisten työaikaa pitäisi pidentää, koska Häkämiehen mukaan Suomi ei pärjää työajassa kilpailijamaille.

Pitäisikö arkipyhät siirtää viikonloppuun? EK ehdotti reilu vuosikymmen sitten helatorstain ja loppiaisen siirtämistä viikonlopulle. Suomen Yrittäjät ehdotti samaa viime vuonna.

Ehdotus ei ole uusi, vaan paluuta vanhaan. Loppiaista ja helatorstaita vietettiin lauantaisin vuosina 1973—1991. Tuolloin muutos oli tehty työmarkkinajärjestöjen, siis työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen toiveesta. Perusteluna oli, että arkipyhät rikkoivat työviikkoa. Kirkko suostui arkipyhien siirtoon.

Kirkolliskokous esitti arkipyhien palauttamista omille paikoilleen vuonna 1982. Eduskunta päätyi samaan vuonna 1985. Arkipyhien piti palata paikoilleen vuonna 1987, mutta sitten seurasi yllätys. Kun presidentti Mauno Koivisto oli vahvistamassa lakia, oli lain voimaantulosäädöksen vuosiluvun kohdalla luvut 1 ja 9, mutta kaksi viimeistä lukua olivat avoimia. Niinpä Koivisto merkitsi kynällään lain voimaantulovuodeksi 1992. Presidentti perusteli päätöstään tarvittavalla siirtymäkaudella.

Vielä pyhät ovat paikoillaan, joten näillä mennään. 

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia