Pääkirjoitus | 27.05.2026 13:57

Enää ei säästetä sukanvarteen

Kaikkea on ja rahani riittää, laulaa Kirka erään kauppaketjun mainoksessa. Laulu osallistui Suomen vuoden 1972 euroviisukarsintoihin. Säveltäjä oli Erik Lindström ja sanoittaja Sauvo Puhtila.

Laulussa on opetus. Vaikka kaikkea on, puuttuu laulun kertojalta rakkautta. Raha ei tuo onnea. Ehkä muistutus oli tarpeen 1970-luvulla, jolloin inflaatio söi rahan arvoa. Kotitalouksien kulutusmenoista elintarvikkeiden osuus oli yli 20 prosenttia. Nykyään kotitaloudet käyttävät ruokaan noin 13 prosenttia menoistaan. Asumisen ja energian osuus kulutuksesta on kolmasosasta 40 prosenttiin.

Jotain jää sentään säästöönkin. Aalto-yliopisto julkaisi tällä viikolla tutkimuksen kotitalouksien sijoituksista. Jo tutkimuksen otsikko murtaa myytin suomalaisista säästötilikansana. Myyttihän on, että suomalaiset makuuttavat rahojaan pankkitileillä liki olemattomin korkotuotoin. Eivätkä rahat tietenkään ole silloin kulutuksessa.

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisten omistamien osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvo kasvoi vuosina 2009—2023 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon. Sijoittavia kotitalouksia oli vuonna 2023 jo lähes puolet eli 47 prosenttia. Suomi kuuluu eurooppalaiseen kärkeen sijoittamisen yleisyydessä. Vertailussa Suomen edelle nousee vain Ruotsi.

Suomalaisten kotitalouksien sijoitussalkkujen mediaaniarvo oli 8.732 euroa vuonna 2023.

Onko mainittu 101 miljardia sitten paljon vai vähän? Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkejärjestelmän varat olivat 290 miljardia euroa viime vuoden lopussa. Paljon puhuttu Suomen valtion velka on noin 197 miljardia euroa. Luvut ovat suuria ja niitä on vaikea hahmottaa tavallisen palkansaajan arkikokemuksella.

Kun yritykset hakevat kasvua, on hyvä huomata, että sijoittajat, siis myös ne kotitaloudet, rahoittavat kasvua suoraan ja välillisesti. Hyvä me.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia