Paikalliset | 21.05.2026 09:29

Syytökset ympäristön turmelemisesta ja virkavelvollisuuksien rikkomisesta

Läjittäminen Kaharintien varressa loppui vasta Varsinais-Suomen elyn älähdykseen. Ely oli jo aiemmin velvoittanut Ruskon kuntaa hakemaan maankaatopaikkatoimintaan ympäristölupaa, mutta kunta ei sitä koskaan tehnyt.

Kaharin entistä maankaatopaikka-aluetta koskeva oikeuskäsittely on alkanut Turun käräjäoikeudessa.

Syyttäjä vaatii Ruskon kunnalle seuraamuksia luvattoman maankaatopaikan käytöstä ja ylläpidosta. Vastaajina ovat kunnan tekninen johtaja Mika Heinonen ja kunnanjohtaja Kari Lehtinen.

Heinosta syytetään vuosille 2010—2021 ajoittuvasta ympäristön turmelemisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta, Lehtistä vuosina 2018—2021 tapahtuneesta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianomistajana käsittelyssä ovat Varsinais-Suomen ely-keskus ja kaatopaikan naapurustoa.

Pääkäsittelyn sijaan viime maanantaina pidettiin käräjäoikeudessa pelkkä valmisteluistunto. Asiassa on tarkoitus suorittaa lisätutkintaa, joten pääkäsittelyn ajankohta määrätään myöhemmin erikseen, kertoo käräjäsihteeri Sini Ratia.

—Lisätutkinnassa kuullaan vielä uusia todistajia, hän jatkaa.

Kaharintien pohjoispuolella ja Päällistöntien itäpuolella sijaitsevalle reilun viiden hehtaarin alueelle, entiselle Päällistön kaatopaikalle on aikoinaan tuotu yhdyskuntajätettä.

Kaatopaikka suljettiin 1985, mutta sen jälkeen alueelle on läjitetty maa-aineksia. Toiminnalle ei ole ollut ympäristölupaa eikä läjitetyn maan laatua ole seurattu.

Ylijäämämaita on tuotu esimerkiksi Ruskon omista kohteista, kuten Munittulan ja Päällistönmäen asemakaava-alueilta. Vuoteen 2014 asti sinne saivat viedä maa-ainesta myös omakotirakentajat.

Toiminta maankaatopaikalla loppui keväällä 2021, kun Ely-keskus vaati luvattoman toiminnan lopettamista välittömästi. Elokuussa 2023 poliisi tutki viraston pyynnöstä, onko Ruskon kunta syyllistynyt rikoksiin kaatopaikan ylläpitäjänä.

Nyt syyttäjä katsoo, että on.

Syyttäjä toteaa teknisen johtajan Mika Heinosen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta hyväksyneen toimintaa, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, roskaamista tai vaaraa terveydelle.

Läheisille kiinteistöille läjityksestä on koitunut ongelmia. Maa-ainesta ja hulevettä on valunut kaatopaikalta naapureiden tonteille, ja kuormien kuljetuksista on aiheutunut melu- ja pölyhaittaa. Kahden naapurikiinteistön kaivoveden alumiinipitoisuus on ylittänyt sallitun raja-arvon.

Syyttäjä katsoo, että kunnanjohtaja Kari Lehtinen on ”huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa”. Lehtinen on Heinosen esihenkilö ja tiennyt maankaatopaikasta ja sen käytöstä, muttei ole puuttunut asiaan.

Syyttäjä vaatii paitsi vastaajille sakkorangaistuksia myös Ruskon kuntaa maksamaan valtiolle rikoksen tuottama taloudellinen hyöty: kuormista 91.000 euroa ja ympäristöluvan 1.485 euroa käsittelymaksun.

Rikosuhrimaksuja vaaditaan Heinosen maksettavaksi 80 euroa ja Ruskon kunnan 800 euroa. Heinosen, Lehtisen ja Ruskon kunnan vaaditaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Lisäksi syyttäjä esittää, että Ruskon kunta tuomitaan vähintään 40.000 euron suuruiseen yhteisösakkoon. Perusteena on se, ettei kunnan toiminnassa ole noudatettu huolellisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Kunnalla oli maankaatopaikka käytössä useita vuosia, eikä sen toimintaan haettu ympäristölupaa.

Maria Suomi