Paikalliset | 22.06.2023 11:21

Kesis yhdisti leirielämän ja liikunnan ilon

Paitojen värikoodi on tarkka: leiriläisten paidat ovat oranssit, järjestäjien keltaiset.

—Ja lajiohjaajilla paidat ovat mustat, lisää Kesis-leirin leiripäällikkö Laura Tolonen.

Lisäksi ihmisvilinässä näkyy vanhoja, aiemmilta leireiltä saatuja paitoja. Niillä on nostalgia-arvoa: fiilistellään menneitä leirejä ja vaihdellaan muistoja.

—Kyllä näissä paidoissa on oma juttunsa. Niitä käytetään leirin jälkeenkin. Moni leiriläinen käyttää leiripaitaa koko leirin ajan, ja torstaina iltapäivällä ne alkavat sitten olla jo aika likaiset, Tolonen nauraa.

Viime viikolla Sauvon Ahtelassa järjestettiin Kesis-liikuntaleiri. Leiri järjestettiin nyt 28. kerran, ja siitä vastaa Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry.

Kesiksen ideana on, että lapset pääsevät leirillä kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja. Tänä vuonna teemana oli luonto, joka näkyi lajikirjossa, kuten melonnassa, purjehduksessa, geokätköilyssä ja suunnistuksessa.

—Aika usein vanhempien kiinnostus ohjaa sitä, mitä pienemmät lapset päätyvät harrastamaan. Kesiksellä pääsee kokeilemaan eri lajeja ja siten ehkä löytämään oman juttunsa, Tolonen sanoo ja korostaa, että liikunnassa oleellista on erityisesti ilo.

—On tärkeää, että leiriläisiä kannustetaan ja että he saavat onnistumisen kokemuksia.

Leirityyppejä on erilaisia. On lapsille ja nuorille suunnattuja ryhmiä, mutta myös perheleirejä, joihin lapsi voi osallistua esimerkiksi huoltajan kanssa.

Liedon Asemalta moiseen osallistuivat isä ja tytär, Petri ja Emma Kimari. He saapuivat Ahtelaan keskiviikkona iltapäivällä.

—Tyttö nukkui kuin tukki, mutta itse en saanut oikein unta. Patja oli turhan kova ja oli vilu. Ehkä ensi yönä saan nukuttua, Petri Kimari luonnehti tuntojaan ensimmäisen teltassa nukutun leiriyön jälkeen.

Mutta ei se mitään, tästä suunta on eteenpäin: tiedossa on kivaa ohjelmaa.

—Me valitsimme lajeiksi purjehduksen, uinnin, kalastuksen, koripallon ja streetdancen.

—Illalla sitten paistetaan lettuja nuotiolla, Kimari lisää.

Kivat lajit meren äärellä

Yksi leiriryhmä istuu laiturilla onget tanassa. Kalastusrastin vetäjiin lietolainen Palatsi Fishing team -seuraa ja Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajia edustava Markus Nordman.

—Aika paljon tästä on tullut kalaa. Tämänkin päivän aikana jo seitsemää eri lajia, Nordman kertoo.

Vahtolainen Minja Laukkanen, 11, kertoo saaneensa mato-ongellaan muutaman sintin. Eikä aikaakaan kun taas nappaa: tällä kertaa ahven.

—Vähän on paha, kun tuossa ihan vieressä on uimareita. Ne pelottavat jonkun verran kaloja, Laukkanen tuumii.

Ruskolaiselle Väinö Pekkalalle, 9, kalastus on tuttua puuhaa. Moista on kotikonnuilla tullut harrastettua Nummilammella ja joella.

Kaiken kaikkiaan Kesiksellä on ollut mukavaa. Pekkalalla on ollut tapana käydä kesäisin jossain leirillä, ja Ahtela olikin tuttu etukäteen.

—Viime kesänä olin täällä partion kanssa, Tammileirillä, hän kertoo.

Paattislaiselle Aapo Puntille, 10, mieluisin leirin lajikokeiluista on ollut melonta.

—Aluksi se oli vähän hankalaa. Mutta sitten sain vinkin, ettei saa laittaa melaa liian syvälle, vaan kannattaa pitää se aika pinnalla.

Melontaa olisi kiva harrastaa leirin jälkeenkin, mutta Puntti epäilee, ettei aika riitä.

—Harrastan jo jääkiekkoa, jalkapalloa ja koripalloa.

—Enolla on kajakki, joten voi olla, että pääsen sitä kokeilemaan, Puntti lisää.

Ohjaaminen kesätyönä

Leiri voi olla myös kesätyö. Sitä Kesis edusti 16-vuotiaille lietolaiselle Riia Nuttuselle ja vahtolaiselle Miko Laukkaselle. Molemmat toimivat leiriohjaajina, kulkivat tietyn ryhmän apuna ja tukena

—Tämä on ollut antoisa kokemus. Leirillä on oma tunnelmansa, yhteenkuuluvuutta kaikkien kesken, Laukkanen kuvailee.

Samaa sanoo Nuttunen. Leirillä olo on ollut kaikkineen kivaa vaihtelua, ja lasten kanssa touhuaminen mieluisaa.

—Hankalinta on ollut se, kun lapset ovat niin energisiä. Heitä on ollut välillä vaikea saada illalla nukkumaan, Nuttunen naurahtaa.

Tämän vuoden Kesikseen otti osaa noin 300 leiriläistä.

—Mutta vielä kymmenen vuotta sitten osallistujia oli vuosittain 800—900. Korona otti osansa. Mutta vähitellen tästä heräillään taas leirielämään, leiripäällikkö Laura Tolonen vakuuttaa.

Maria Suomi