Paikalliset | 24.06.2021 08:52

Kivikauden jäänteitä on yhä Jäkärlässä

Maaria Jäkärlässä aivan Maarian hiekkakuoppien lähistöllä tehtiin viime viikolla viisipäiväiset arkeologiset kaivaukset. 1900-luvun alussa löydetty Jäkärlän ryhmä kiinnostaa arkeologeja edelleen ja alueelta löytyy yhä runsaasti kivikautisia löytöjä. Alue on kokonaisuudessaan toiminut kivikautisen ihmisen asuinpaikkana.
Viime viikolla alueella kaivauksia toimittivat Helsingin yliopiston arkeologit Jan Fast sekä Janne Soisalo yhteistyössä Turun ruotsinkielisen työväenopiston kurssilaisten kanssa.
Kaivaukset oli perustettu tien vieressä sijaitsevan ojan penkereelle.
—Tämä on pelastuskaivaus. Tie ja oja leikkaavat vanhaa asuinpaikkaa, joka ajan myötä sortuu. Pelastamme samalla tuhoutuvaa osaa. Kyseessä on 6.000 vuotta vanha asuinpaikka, josta jo päivän aikana löytyi muun muassa isokokoisia kiviesineitä ja keramiikan paloja, Janne Soisalo kertoo.

Löytöinä kivikautinen kirves ja astia

Kaivausten aloituspaikka oli arkeologeille ikään kuin kohtalon sanelemaa. Jo ensimmäisenä päivänä ennen kaivausten aloittamista he löysivät paikasta puolikkaan kivikirveen pään.
—Katselimme, olisiko tässä sopiva paikka kaivauksille. Sattumalta kaatuneen puun kohdalta löytyi heti puolikas kirves, joka oli esillä ihan kuin tarjottimella, Janne Soisalo kertoo.
Jäkärlän ryhmä sijaitsee hiekkaisella kankaalla, jonka paikalla on 6.000 vuotta sitten ollut merenrantaa.
—Ajan ihmiset olivat metsästäjä-keräilijöitä. He saivat ravintonsa merestä ja ympäröivästä luonnosta. He ovat liikkuneet paljon, mutta heillä on ollut myös asumuksia. Niiden ulkonäöstä ei ole tietoa, mutta todennäköisesti ne ovat olleet puisia suojia, Soisalo sanoo.

Kivikauden ihminen on elänyt päivä kerrallaan, ravintoa hankkien. Sitä on ollut kuitenkin suhteellisen helposti saatavilla kalastuksen myötä. Myös hylkeet olivat ajan ihmiselle tärkeä saalis.
Kivikautisen ihmisen valmistama keramiikka kiinnostaa Soisaloa, sillä hän on erikoistunut keramiikan tutkimiseen. Tyhjin käsin hän ei tällä kaivausretkellä jäänyt, sillä viikon aikana paikasta löytyi kokonaisen saviastian jäännökset. Astiassa oli käsin tehty kuviointi, joka Soisalon mukaan noudatti Suomessa ollutta kivikauden ajan koristelutyyliä.
—He valmistivat näissä ruokaa. Joskus astian palasista voi löytyä muinaisia ruoan jäämiä, kun ruoka on palanut pohjaan. Niiden iän saisi selville ottamalla hiilinäytteen ja viemällä sen hiukkaskiihdyttimeen.
Kiviset ja saviset kappaleet olivatkin yleisimmät löydöt näillä kaivauksilla.
—Ihmisen luut eivät nimittäin säily näin happamassa maaperässä, Soisalo selvittää.

Ainutlaatuinen kohde Suomessa

Itse arkeologinen kaivaustyö tehtiin rajaamalla kaivettava alue ja etenemällä 10 senttimetriä kerrallaan, aina yksi taso alaspäin.
—Tämä on yhteispeliä ja kaikkien kaivajien tulisi edetä samaan aikaan. Kaivausten välissä tilanne ja löydökset dokumentoidaan, Soisalo kertoo.
Hän sanoo Jäkärlän ryhmän olevan ainutlaatuinen kohde Suomessa. Moni aikansa arkeologi on tehnyt alueella kaivauksia. Soisalolle kerta oli ensimmäinen.
—Vaikka hiekkakuoppa tuhosikin aluetta, on täällä vielä paljon tutkittavaa jäljellä, mies toteaa.

Kaivausten päätyttyä kaivettu alue maisemoitiin. Se täytettiin kertaalleen ylös kaivetulla maalla ja peitettiin turvekasalla koskemattoman näköiseksi.
Kaikki kaivauksilta tehdyt löydöt puolestaan luetteloidaan ja puhdistetaan. Sen jälkeen ne päätyvät Museovirastolle ja sieltä Kansallismuseon kokoelmiin.