Paikalliset | 04.02.2021 08:30

Järvelän saunat vaihtoivat pellettiin

  • Järvelän saunojen käyttövesi lämpeää nyt pelletillä. Pasi Nyman (vas.), Markku Lipponen ja Niko Hakala kehuvat systeemiä kilvan. Jatkossa Järvelän energiatehokkuutta on ajatus parantaa ainakin aurinkokeräimillä ja viemärivesien lämmöntalteenotolla.

  • Markku Lipponen ja Pasi Nyman ihmettelevät pellettikattilan hyötysuhdetta: savupiipun poistoilma on kädenlämpöistä, ei kuumaa.

Littoistenjärven rannalla Järvelässä lämpeävät maanantai-aamupäivällä saunat, mutta savua nousee vain yhdestä piipusta. Viime viikolla Järvelässä otettiin käyttöön pellettikattila, jolla lämmitetään jatkossa Järvelän käyttövedet. Isompi rantasauna uusittiin pellettikäyttöiseksi viime syksynä.
—Polttopuuta kului isomman saunan ja käyttöveden lämmittämiseen aiemmin 25 heittomottia viikossa. Puolen vuoden perusteella pellettiä kuluu saunan lämmittämiseen 120 kiloa päivässä, ja kuutiometri pellettiä painaa noin 600 kiloa. Kuutiolla pellettiä siis pärjää viisi päivää, laskee Järvelän kylpylaitoksen yrittäjä Markku Lipponen.
Pellettikattila otettiin käyttöön viime viikolla sen jälkeen, kun Liedon kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta oli hylännyt Järvelän naapurin tekemän valituksen pellettikattilan uusimisen sallivasta päätöksestä. Naapuri valitti Järvelän tuottamista savuhaitoista ja Järvelän vilkkaasta käytöstä, mutta lautakunnan mukaan polttopuulla toimivan kattilan korvaaminen pellettikäytöllä oli perusteltua.
Vanha puukattila jätetään paikalleen varalämmittimeksi.
—Tosin sekin on tarkoitus muuttaa pellettikäyttöiseksi. Pikkusaunankin kohdalla mietitään samaa.

Pelkkiä hyviä vaikutuksia


Järvelän kylpylaitoksella pellettiin siirtymisessä oli monta syytä. 35.000 euron investointia ei turhaan tehty.
—Muutoksesta on ollut pelkkää hyötyä: savuhaitat ja pienhiukkaspäästöt ovat vähentyneet valtavasti ja piha pysyy siistimpänä, kun siihen ei jatkuvasti kipata polttopuukuormia. Tehoja saadaan irti enemmän ja lämmöntuotto vaatii paljon vähemmän työtä. Oikeastaan on erikoista, ettei pelletti ole nykyistä laajemmin käytössä, Markku Lipponen kehuu.
Toimintavarmuuskin on pitkälle automatisoidulla systeemillä 99,5 prosentin luokkaa. Häiriöitä on ollut lähinnä silloin, kun Sarokkaan toimittaman pelletin joukkoon on päässyt kosteutta ja sen rakenne murentunut. Savun sijaan piipuista tulee lämpöväreilyä, ja tuhkaa kertyy päivässä kourallinen.
—Nyt ei Järvelästä lopu lämmin vesi koskaan.

Saunomaan vain ajanvarauksella

Tulevaisuusinvestoinneista päätettiin Järvelässä hankalaan aikaan. Epidemian aikana Järvelän avoimet saunat on muutettu varaus-nperusteisiksi. Samalla saunojien määrää ja saunomisaikaa on rajoitettu voimakkaasti. Tällä hetkellä kolmen saunan kapasiteetti on noin 250 henkilöä päivässä, ja eri ryhmät pidetään toisistaan erillään.
—Saunan ja avantouinnin tarve on joillekin ihmisille hirveä, olemme monelle henkireikä. Viikonloppuna juuri kaksi rouvaa antoi palautetta, että teemme äärettömän tärkeää työtä ja kiittelivät kun olemme auki, Niko Hakala, yksi Järvelän saunamajureista kertoo.
Yrittäjälle pelin henki on selvä: saunojen pitää lämmetä.
—Toinen vaihtoehto olisi tietysti konkurssi, Markku Lipponen hymähtää.

Matti Lehtonen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.