Paikalliset | 19.11.2020 08:21

Työelämä muuttuu kiivasta vauhtia

Lietolaislähtöinen Marianne Keyriläinen työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä erityisasiantuntijana. Hän vastaa työolobarometrista, jonka vuoden 2019 tulokset julkaistiin viime viikolla. (Kuva: Aki Harju)

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee vuosittain työolobarometrin, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisen palkansaajan näkökulmasta.
Viime viikolla ministeriö julkaisi barometrin, joka kuvaa vuotta 2019. Tutkimuksen tiedot perustuvat elo- ja syyskuun aikana tehtyihin puhelinhaastatteluihin. Korona-aika ei siis vielä näy tutkimuksessa. Toisaalta työolobarometrin tuloksia onkin kiinnostava tarkastella koronavuoden kokemuksien kautta.

Työolobarometrista vastaa lietolaislähtöinen Marianne Keyriläinen. Mitä asioita työelämästä nousee esille barometrin valossa?
—Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia. Työolobarometrin 2019 tuloksista näkyy hyvin se, kuinka työ ei rasita enää niinkään fyysisesti, vaan henkisesti. Tämä liittyy työn murrokseen ja rakennemuutokseen, Keyriläinen avaa näkökulmia.
—Palkansaajien koulutustaso on noussut ja palkansaajakunta toimihenkilöistynyt. Työ vaatii yhä laajempaa osaamista, osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä jatkuvaa uuteen sopeutumista. Hyvänä esimerkkinä on korona-ajan etätyö.

Etätyö selvästi lisääntynyt

Työolobarometrin mukaan etätyö on lisääntynyt vuosi vuodelta.
—Työ ei sido enää niinkään aikaan tai paikkaan. Myös tämä tuo aivan uusia haasteita esimerkiksi johtamiseen, työn tekemiseen sekä työssä jaksamiseen, Keyriläinen luettelee.
—Työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän niin sanottuja metataitoja, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, paineen- ja epävarmuuden sietokykyä sekä taitoja itsensä johtamiseen. Myös nämä voivat kuormittaa työssä.

Työolobarometrin tuloksissa näkyy kiire. Lähes kolmasosa palkansaajista työskenteli päivittäin kiireen alaisena. Kiire yhdistyy työuupumuksen oireisiin sekä työn henkiseen kuormittavuuteen. Paljon kiirettä työssään kokeneet kokivat useimmin myös työnsä henkisesti raskaaksi verrattuna niihin, joilla ei ollut kiirettä.
—Myös haitallinen stressi oli yleistä. Tämä kertoo myös jotain keskeistä nykytyöelämästä. Yleisesti sanotaan, että kiire on hyvin subjektiivinen kokemus — kaikilla on aina kiire, ja on trendikästä olla ”kiireinen”. Olen tästä eri mieltä.
—Monella kiire tarkoittaa sitä, että ei ehdi tehdä töitä niin hyvin kuin haluaisi, ei ole aikaa paneutua asioihin, töiden suunnitteluun ei riitä aikaa, joudutaan tekemään monta asiaa yhtä aikaa ja työpäivät venyvät.

Kuntasektorilla työssä on imua

Tuloksissa myönteistä on työn imun kokemus.
—Tämä liittyy selvästi myös nykytyöelämään siinä mielessä, että työ koetaan aikaisempaa merkityksellisemmäksi elämänalueeksi. Siihen ollaan valmiita panostamaan ja laittamaan aikaa. Halutaan, että työ on sisällöllisesti merkityksellistä ja tärkeää.

Asia näkyy selvästi vuoden 2018 työolotutkimuksessa. Työn imu suojaa työuupumukselta. Ne, jotka kokivat yleisemmin työn imua, kokivat harvemmin uupumuksen tunnetta työssä kuin ne, jotka eivät kokeneet työn imua.
—On myös kiinnostavaa, että vaikka työuupumuksen oireita koettiin yleisimmin kuntasektorilla, myös työn imu oli yleisintä tällä sektorilla. Tämä kertoo siitä, että vaikka työssä koetaan välillä uupumusta, työ myös innostaa ja energisoi.
Työhyvinvointi ei siis ole kahtiajakoinen akselilla heikko—hyvä.

Nuorten työkyky heikkenee

Korona-ajasta käsin tarkasteltuna huolestuttavaa on nuorten, alle 35-vuotiaiden palkansaajien työkyvyn heikkeneminen. Nuoret myös kokivat työnsä aikaisempaa kuormittavammaksi.
—Varsinkin nyt, kun moni tekee töitä kotoa käsin, on erityisen tärkeää, että nuorista pidetään huolta, Keyriläinen muistuttaa.
Myönteistä on vanhimman ikäryhmän, 55–64-vuotiaiden työkyvyn kohentuminen sekä havaitun ikäsyrjinnän vähentyminen. Myös epävarmuus uuden työn löytymisestä on vähentynyt pitkällä aikavälillä merkittävästi.
—Tämä on hyvin myönteinen uutinen, kun ajatellaan työurien pidentämistä.
Jo nyt odotetaan kiinnostuneita tämän koronavuoden 2020 työolobarometrin tuloksia.

—Oma arvioni on, että ainakin etätyö on merkittävästi lisääntynyt, digitaalisten työvälineiden käyttö on yleistynyt ja yhä useammalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työnteon paikkaansa verrattuna vuoteen 2019.
—Saa nähdä, onko työn henkinen kuormitus yleistynyt. Tutkimukset tältä vuodelta ovat osoittaneet, että monella työn kuormitus on etätyössä vähentynyt, mutta toisaalta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kuormitus ja kiire ovat lisääntyneet. Arvioni on, että tuloksissa näkyy työelämän laadun aikaisempaa voimakkaampi polarisaatio eli jakautuminen.
Vuonna 2019 talouden myönteinen vire heijastui barometrin tuloksisssa. Jos nyt taloudessa alkaa mennä heikommin, heijastuu se myös epävarmuuden kokemuksiin.
—Aika näyttää, miten se heijastuu tulevan työolobarometrin tuloksiin, Marianne Keyriläinen sanoo.

Littoisista ministeriöön

Marianne Keyriläinen muutti perheensä kanssa Littoisiin 1990-luvun lopulla. Hän kävi Littoisten ala-asteella 5. ja 6. luokan. Yläasteen hän kävi Liedon Keskuskoulussa.
—Tämän jälkeen siirryin Turun normaalikoulun lukioon. Lukiossa olin erityisen kiinnostunut historiasta sekä yhteiskuntaopista. Päätinkin hakea Turun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa, Keyriläinen kertoo.
—Yliopistossa vierähti muutama vuosi. Opiskelin sivuaineina muun muassa valtio-oppia ja poliittista historiaa. Valmistumiseni jälkeen työskentelin hetken aikaa yliopiston tutkimusavustajana.

Yliopistolta Keyriläinen siirtyi töihin Helsinkiin Tilastokeskukseen, jossa hän työskenteli kolme vuotta yliaktuaarina työelämään liittyvien aiheiden parissa.
—Sieltä siirryin työ- ja elinkeinoministeriöön, jossa olen nyt työskennellyt kohta vuoden verran erityisasiantuntijan virassa.
—Urapolkuni näyttää hyvin selkeältä ja johdonmukaiselta, mutta sitä se ei ole taatusti ollut. Matkan aikana olen tehnyt lukuisia valintoja, mutta myös sattumalla on ollut osuutta asiaan. Kovaa työtä, sinnikkyyttä, uskoa sekä luottamusta on tarvittu.

Pekka Remes