Paikalliset | 08.10.2020 07:49

Laki vaatii pankkeja kysymään asiakkaan tietoja

Pankilla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Liedon Osuuspankin kassapalveluissa tunnistettavana toimitusjohtaja Juha Niemelä, suojalevyn takana Pälvi Jokela.

Muutama viikko sitten Turun Tienoon yleisönosastolla ihmeteltiin, miksi pankki kysyy, mihin asiakas käyttää käteisenä nostamansa rahat (TT 17.9.).
—Pankit ovat velvoitettuja sekä tuntemaan että tunnistamaan asiakkaansa, kertoo Liedon Osuuspankin toimitusjohtaja Juha Niemelä.

Tunnistamisella tarkoitetaan sitä, että henkilöllisyys todennetaan pankin hyväksymien henkilöllisyystodistuksien avulla. Tunteminen tarkoittaa sitä, että pankilla on lain edellyttämät tiedot muun muassa asiakkaan toiminnasta, siis sekä tulevasta että myös lähtevästä maksuliikenteestä, taloudellisesta tilanteesta sekä varojen alkuperästä. Pankki on saanut pääosan tiedoista asiakkaalta itseltään. Pankkisuhteen aluksi asiakas on täyttänyt Asiakkaan tuntemistiedot –lomakkeen.

—Henkilöasiakkaan maksuliikennetiedoissa kysytään, paljonko käteistä nostetaan kuukausittain. Jos nostettava summa on suurempi kuin mitä on ilmoitettu, on pankilla velvollisuus kysyä, Niemelä tähdentää.
Pankin esittämät kysymykset ovat aivan normaalia käytäntöä.
—Jos nostettavat summat ovat ilmoitettua suurempia, voi tiedot päivittää. Esimerkiksi nyt korona-aikana käydään harvemmin kaupassa ja tavaraa ostetaan kerralla enemmän, jolloin rahaakin tarvitaan enemmän.
Pankki esittää tuntemistietoja koskevat kysymykset säännöllisesti asiakassuhteen aikana. Tietoja voi päivittää myös itse verkossa.

Kysytään asiakkaan parhaaksi

Asiakkaan tunteminen ja siihen liittyvät kysymykset perustuvat pankkeja koskevaan lainsäädäntöön, kuten luottolaitoslakiin, verotietojen vaihtoa koskevaan lainsäädäntöön sekä lakiin rahanpesun estämisestä.
Asiakkaan tunteminen edellyttää, että palveluntarjoaja tietää, kenen toimeksiannosta ja varoilla liiketoimia tehdään. Palveluntarjoaja on oikeutettu kysymään tarvittaessa myös tilille tulevien varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta.

Kyselyillä haluaan myös suojella asiakkaan rahoja. Esimerkiksi jos asiakas suorittaa tavallista suuremman käteisnoston, jolle ei löydy selitystä, pankin tehtävänä on arvioida, yrittääkö joku käyttää asiakasta hyväksi. Niemelä muistuttaa, että vaikka pankki esittääkin kysymyksiä, asiakkaan ja pankin välisissä asioissa on pankkisalaisuus.

Maksettaessakin tarkistetaan henkilöllisyys

Henkilötietoja kysytään myös silloin, kun asiakas maksaa laskun. Se perustuu EU:n asetukseen maksajan tietojen toimittamisesta varainsiirron mukana. Käteistalletuksissa sekä käteisellä laskua maksettaessa 1.000 euroa on raja, jolloin pankin on sääntelyn mukaan todennettava asiakkaan henkilöllisyys.