Paikalliset | 26.03.2020 08:46

Luonnonperintösäätiö suojeli metsän Tortinmäessä

Kettukallion metsäalue Tortinmäessä suojellaan Luonnonperintösäätiön toimesta. Säätiön perusti vuonna 1995 Pentti Linkola, ja sen tarkoituksena on hankkia omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja suojella ne pysyvästi.

Luonnonperintösäätiö osti äskettäin Kettukallio-nimisen metsäkiinteistön Tortinmäestä. Metsälle haetaan luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus, joka suojaa alueen kasvillisuuden ja muun eliöstön sekä takaa maapohjan säilymisen luonnontilassa. Alueella saa rauhoituksen jälkeen vapaasti liikkua, marjastaa ja sienestää.
Kettukallion pinta-ala on vajaa kymmenen hehtaaria ja se edustaa tyypillistä eteläboreaalista havumetsää. Valtaosa siitä on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää, pieni osa puolukkatyypin kuivahkoa kangasta. Viidennes kuuluu kanervan hallitsemaan kuivaan metsätyyppiin, jolla myös paikan nimen antanut avokallio poronjäkälineen sijaitsee. Puustosta vähän yli puolet on mäntyä ja loput kuusta. Ylispuut ovat noin yhdeksänkymmenen vuoden ikäisiä ja osa männyistä on jo vanhempia kilpikaarnaisia petäjiä.
Metsän ylispuusto on pitkään kasvanut ilman harvennushakkuita, joten puuta on kuutioissa kertynyt jo paljon, keskimäärin lähes 300 kuutiometriä hehtaarille, noin kaksi kertaa enemmän mitä Varsinais-Suomen metsissä keskimäärin on. Puusto on iältään melko yhtenäistä.
Erirakenteisuutta alkaa muodostua metsään hiljalleen tuulenkaatojen myötä ja samalla monille metsälajeille tärkeän lahopuuston määrä alkaa kasvaa. Jo nyt metsä kelpaa hömö- ja töyhtötiaisen kaltaisille vanhan metsän lajeille, mutta lahopuustoa vaativia sieni- ja hyönteislajeja metsästä ei vielä löydy. Muutama suopainanne kallioalueen ympärillä lisää alueen monimuotoisuutta. Metsässä on myös kauneutta ja helppokulkuisuutta, mikä miellyttää useimpia retkeilijöitä.

Suojelu tukee kansallispuistoa

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ohella Kettukallion rauhoittamisessa saadaan turvattua myös sen toimintaa hiilinieluna. Hiilivarastona metsä on jo nyt merkittävä ja hiilen määrä tulee vielä pitkään kasvamaan. Hiiltä varastoituu puuaineksen ohella myös karikkeen mukana maaperään. Maaperään vanha metsä voi kerryttää hiiltä nykykäsityksen mukaan jopa tuhansia vuosia, vaikka puuston ja muun kasvillisuuden määrä ei enää kasvaisikaan.
Kettukallio sijaitsee lähellä Kurjenrahkan kansallispuistoa. Kansallispuistoon kuuluva Vajosuon alue sijaitsee Kettukalliosta nelisen kilometriä luoteeseen. Siten Kettukallio tulee täydentämään hyvin varsinaisuomalaista suojelualueverkostoa laajan kansallispuiston kupeessa

Matti Lehtonen