Pääkirjoitus | 30.03.2023 12:52

Siirtyykö politiikka someen?

Määritelmän mukaan sosiaalinen media on mediaympäristö, joka mahdollistaa vuorovaikuksen toisten käyttäjien kanssa. Liedon kaupunginvaltuuston kokouksessa keskusteltiin juuri tuosta vuorovaikutuksesta tai paremminkin sen muodoista. Osa valtuutetuista haluaa, että luottamushenkilöiden somekirjoituksiin luotaisiin eettiset säännöt. Ainakin keskustelujen seuraajan olisi hyvä tietää, missä ominaisuudessa luottamushenkilö someen kirjoittaa, edustaako hän oman ryhmänsä virallista kantaa vai käydäänkö keskustelua vain tavallisena kaupunkilaisena. Kaupunkia koskevat viralliset päätökset kuitenkin tehdään ihan perinteisesti kokouksissa, ei somen puolella. Sama toki koskee muitakin kuin luottamushenkilöitä. Toimittajana kirjoitan Turun Tienoon Facebookiin eri asioita kuin henkilökohtaiseen Facebookiini.

Some on jo muuttanut poliitista keskustelua. Politiikan tutkijat ovat huomanneet, että esimerkiksi eduskunnassa käytetään Twitter-tyyliä, lyhyitä kärjistyksiä ja kärkästä kieltä. Voikin kysyä, onko kyse enää keskustelusta, jossa pyritään löytämään yhteisymmärrys vai omien kantojen betonoinnista.

Toki somessa on hyvääkin. Kun nuorilta on kysytty, miksi äänestäminen ei kiinnosta, on vastaus jo kysymyksessä. Äänestämistä pidetään hitaana tapana vaikuttaa. Somen kautta voi vaikuttaa nopeammin esimerkiksi kulutuspäätöksiin. Puolueen sijaan halutaankin liittyä someryhmään.

Some on jo osa suomalaisten arkipäivää. Viime kesän tilastojen mukaan Facebookilla oli 2,9 miljoonaa suomalaista käyttäjää, Instagramilla 2,3 miljoonaa.

Harvemmin tulee kysyttyä, kuka omistaa nämä maksuttomat palvelut. Mistä ne saavat tulonsa? Mainoksistako?

Kun täällä Suomessa vängätään somessa, Amerikassa somejättien osakkeenomistajat nauravat matkalla pankkiin.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia