Pääkirjoitus | 02.12.2022 13:11

Itsenäisyyden kivijalka

Viisi vuotta sitten vietettiin Suomi 100 -juhlavuotta. Kun juhlavuosi päättyi mietittiin, muuttuuko itsenäisyyspäivän vietto ja juhlinta Suomen uuden vuosisadan alkaessa. Ehkä ajatuksena oli, että juhlapäivän vietto kevenee. Olihan jo itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, tuttavallisemmin Linnan juhlat, muuttunut lähinnä iltapukujen vertailuksi, eräänlaiseksi eliitin catwalkiksi.
Koronapandemia muistutti, että emme sittenkään elä vakaassa ja ennustettavassa maailmassa. Linnan juhlatkin jäivät juhlimatta vuosina 2020 ja 2021.
Tänä vuonna vastaanoton teemana on itseensä luottava Suomi.
—Suomi on vakaa maa tällä hetkellä niin epävakaassa maailman ajassa. Olemme aina selviytyneet haastavista ajoista itseemme luottaen ja toisiamme auttaen, toteaa presidentti Sauli Niinistö tiedotteessaan.
—Tänä vuonna haluamme muistaa heitä, jotka ovat tehneet työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi ja omalla toiminnallaan edistäneet Suomen vahvuuksia.
On hyvä huomata, että maa ei ole vakaa sattumalta. Historian kuluessa on tehty päätöksiä, jotka ovat vahvistaneet vakautta. On tehty työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, kukin omalla tavallaan, omalla panoksellaan, oman sarkansa kyntäen.
Ilta-Sanomien kolumnissaan (29.11.) historioitsija Teemu Keskisarja pohtii, miksi jalkapallon MM-kisaisäntä Qatar näyttäytyy länsimaisten silmissä takapajuiselta yhteiskunnalta. Länsimaisen kulttuurin voimana on ollut 1600-luvulta lähtien tiedon, totuuden ja tulkinnan etsimisen vapaus. Nuo arvot ovat myös Suomen itsenäisyyden kivijalkana: tieto ja totuus.
Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.1.2024 alkaen (hinnat sis. alv. 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.