Pääkirjoitus | 11.07.2019 09:10

Viina on viisaiden juoma

Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Suomen viimeiset viinamaakunnat, joissa Alkot myyvät enemmän kirkkaita viinoja kuin viinejä. Suomalaisten juomatavat muuttuvat, eivätkä enää edes kovin hitaasti. Maan sisällä erot ovat selviä, mutta vielä selvempiä erot ovat ikäluokkien välillä.
Tällä hetkellä karkeasti arvioituna 10 prosenttia suomalaisista juo puolet kaikkien viinoista. Tuosta 10 prosentista suurin osa on keski-ikäisiä miehiä. Alle 30-vuotiaista yhä harvempi nappaa kaupasta mukaan markkalagerlaatikon ja vielä harvempi hakee Alkosta kirkkaan perjantaipullon. Nuoret aikuiset juovat vähemmän ja valikoivat juomansa tarkemmin. Tämä muutos on jatkuva ja vääjäämätön, ja tulee muuttamaan suomalaisten viinatilastoja, kunhan 1970—1990-luvuilla juomatapansa oppineet tilastoista poistuvat.
Kulutustottumusten muutos ei voi olla näkymättä myös valtion alkoholipolitiikassa. Viime vuonna neloskaljat ja lonkerot ilmestyivät maitokauppoihin. Muutoksen seurauksia pelättiin, mutta lopulta absoluuttinen alkoholinkulutus nousi vain 0,4 prosenttia. Senkin voi selittää ennätyskuumalla kesällä.
Alkoholiveron suuruus on vain yksi palikka alkoholipolitiikan kokonaisuudessa. Halvan viinan perässä Baltiaan matkaa tietty kansanosa, nimenomaan se 10 prosenttia kansasta, joka viinasta valtaosan juo. Politiikkaa on vuosikymmenet tehty tämän porukan ehdoilla, mikä taas on hankaloittanut lopun kansan normaalia elämää.
Juomatapojen muuttumisen myötä soisi muuttuvan myös alkoholipolitiikan painopisteen. Haittojen vähentämisen politiikkaa on tehty 90 vuotta, eikä tuloksiin voi olla tyytyväinen. Olisiko aika siirtyä seuraavaan, liberaalimpaan vaiheeseen?
Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia