Paikalliset | 25.02.2021 08:42

Ministerivierailulla puhuttiin harrastustakuusta ja Ohikulkutiestä

Keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko poikkesi viime perjantaina Liedon Avantissa. Saattelemassa Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela, ovea avaamassa Liedon Yrittäjien puheenjohtaja Timo Kuukasjärvi ja DB Schenkerin Jukka Laine.

Lieto Tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko soitti viime perjantaina tämän jutun kirjoittajan puhelimeen. Etukäteen sovittu puhelinhaastattelu tehtäisiin ministerin matkalla Turusta Lietoon, Avantin teollisuusalueelle. Mitäs tiedettä tai kulttuuria siellä on?
—Tapaamisen taustalla on koko Suomea koskeva harrastustakuu. Aamupäivällä vierailin Turun humanistisessa ammattikorkeakoulussa keskustelemassa tapahtumatuottamisen opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma- ja harrastusalat ovat nyt erittäin ajankohtaisia. Liedon tilaisuudessa pitäisi olla paikalla myös nuorisovaltuuston edustaja ja paikallisen tanssiseura Kaisakin yrittäjä. Tarkoitus on jutella harrastustakuun ulottamisesta myös Lietoon, ministeri kuvaili vierailunsa taustoja.
Kokoontumispaikaksi oli valittu DB Schenkerin toimipiste, mikä paljasti Avantin-vierailun järjestäjien tausta-ajatuksen. Schenker ja Avantin muut toimijat ajavat vahvasti Ohikulkutien eritasoliittymän rakentamista, ja siltarumpuun kaivataan vetoapua maakunnan poliittisilta johtotähdiltä. Liedon kunta on tarpeen liittymälle todennut, mutta kaipaa maakunnalliseen liikennehankkeeseen muitakin maksajia kuin itsensä. Tästä nyanssista tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko oli kuitenkin vielä matkalla tietämätön.
Jälkikäteen ministeri viesti vierailun olleen hyvä, Avantin alueen vaikuttava, ja audienssin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) kanssa järjestyvän vielä ennen kevään budjettiriihtä. Myös vastassa olleet lietolaiset elinkeinoelämän vaikuttajat vakuuttivat jälkikäteen tyytyväisyyttään tapaamiseen.

Kunnilla on vielä käyttöä

Viime vuonna Turusta Oripäähän kirjansa siirtänyt keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on itsekin ehdolla kotikuntansa valtuustoon.
—Esimerkin omaisesti, totta kai. Vaaleja käydään tänä vuonna poikkeuksellisissa merkeissä. Fyysisiin kohtaamisiin ei ole edellytyksiä, mikä lisää perinteisen mainonnan ja sosiaalisen median merkitystä. Uskon, että ihmiset valitsevat äänestettävän tuttujen kasvojen joukosta, mikä kasvattaa paikallisvaalin luonnetta. Toisaalta keskustan perinteiset valtit — tupaillat ja toritapahtumat — jäävät nyt pois.
Saarikko palasi valtioneuvoston arkeen äitiyslomaltaan viime elokuussa. Puolivuotinen on mennyt pääasiassa koronaepidemian hoidossa.
—Onhan se vienyt leijonanosan ajasta. Nyt seurataan rokotusten, virusmuunnosten ja kansalaisten turnauskestävyyden välistä suhdetta. Hallitus on jo aloittanut exit-suunnitelman laatimisen: mitä toimia tarvitaan, kun virusepidemia on ohi, Saarikko sanoo.
—On tässä muutakin ehditty tehdä, kuten soteuudistus ja maksuton toisen asteen opiskelu.
Niin, soteuudistus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden myötä kuntien liikevaihdosta lähtee puolet, paikoin jopa kolme neljäsosaa. Mihin pikkukuntien valtuustoja sen jälkeen tarvitaan?
—Kunnat keskittyvät entistä enemmän paikalliseen elinvoimaan, kulttuuriin, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Jos on sitä mieltä, ettei kuntia tarvita, kannattaa kysyä itseltään, kiinnostavatko kunnan koulut, Saarikko päättää.

Matti Lehtonen