Paikalliset | 01.10.2020 08:42

Kalkilla parempia peltoja ja vähemmän leviä

Turun kaupungin maatilain tarkastaja Timo Sirkiä (vas.), paattislainen maanviljelijä Kalle Poso, Turun AMK:n asiantuntija Antti Kaseva ja AMK:n projektipäällikkö Juha Kääriä seurasivat rakennekalkin levittämistä Haverintien varressa Paattisilla tiistaina.

Paattinen
Viime talvi oli Varsinais-Suomessa vetinen, leuto ja pimeä. Sulan maan ja jatkuvien vesisateiden myötä savisilta pelloilta valui ojia, puroja ja jokia pitkin valtavia määriä ravinteita Saaristomereen.
Ilmastonmuutoksen myötä talviajan sadannat lisääntyvät ja leudot, sulan maan vuodenajat yleistyvät. Ravinnevalumat — erityisesti fosfori — puolestaan rehevöittävät Itämerta ja aiheuttavat yhä suurempia leväkasvustoja ja meren ph-arvon laskua.
Tätä ongelmaa — ravinteiden päätymistä pelloilta Saaristomereen — ratkotaan monella taholla, tuoreimmin paattislaisilla pelloilla. Turun ammattikorkeakoulun tutkimusprojektissa levitettiin Paattistenjoen rantamaille paraislaista rakennekalkkia.
—Kyseessä on nimenomaan sammutettu kalkki, joka reagoi nopeasti ja voimakkaasti maaperän kanssa. Kalkki levitetään pelloille kuivalla ja lämpimällä säällä ja maa muokataan parin vuorokauden aikana. Tällöin kalkki muodostaa maaperässä potsolaanirakeita, eli oikeastaan huonon betonin kaltaisia rakeita. Se parantaa erityisesti savisten peltojen rakennetta ja vähentää ravinnevalumia, kertoo Turun AMK:n hankkeen asiantuntija Antti Kaseva.
Tai siis, koska kyseessä on vasta tutkimusprojekti, lopputuloksia ei voi etukäteen tietää. Ruotsissa vastaavaa peltojenkäsittelyä on tehty jo parikymmentä vuotta, ja kokemukset sieltä ovat erittäin hyviä.

Tuloksia vuoden päästä

Paattisilla koepeltolohkot omistaa Turun kaupunki. Maat ovat vuokralla paattislaisella Kalle Posolla.
—On tästä paljon ollut puhetta, ja hyvä kun nyt päästään kalkkia levittämään. Odotan tuloksia mielenkiinnolla, ainakin pellon rakenteen pitäisi parantua, ja totta kai myös ravinnevalumien väheneminen kiinnostaa. Maatalous on kuitenkin iso tekijä, kun Itämeren ravinnekuormasta puhutaan, Poso tuumii.
Vaikka rakennekalkkikäsittelyllä ei olisikaan toivottua ja odotettua vaikutusta ravinnevalumiin, positiivisia tuloksia tulee joka tapauksessa.
—Maanviljelijä saa pellolleen joka tapauksessa kalkitsemisen, mikä parantaa maan ph-arvoa. Ruotsin kokemusten perusteella myös maaperän vetovastus pienenee, eli maan muokkaaminen vaatii vähemmän energiaa. Se taas on suoraa säästöä polttoainekuluissa, Turun AMK:n yliopettaja ja projektipäällikkö Juha Kääriä lupaa.
Käsittelyn tuloksia mitataan Haverintien varren peltolohkolta Paattistenjokeen johtavien salaojaputkien päistä. Lohko on jaettu kolmeen koealaan, joista kahdelle levitettiin tiistaina 6,5 tonnia kalkkia hehtaaria kohden, ja yksi jätettiin verrokkina kokonaan kalkitsematta. Tuloksia saataneen vuoden päästä.
—Talvesta toivotaan tutkimuksen kannalta tyypillistä, mutta mitä sekin nykyään tarkoittaa. Vuoden mittausjakso on varsin lyhyt, mutta toivottavasti tutkimukselle saadaan jatkorahoitus. Onnistuessaan rakennekalkitus voisi olla yksi tärkeä työkalu Itämeren ravinnekuorman vähentämisessä, Antti Kaseva sanoo.
Hankkeen tuloksena on tarkoitus laatia saviseutujen maanviljelijöille selkeä ja käytännönläheinen opas peltojen kalkitukseen. Tällöin ravinteetkin jäisivät peltoon, jossa niitä tarvitaan.
—Olisihan sekin suoraa säästöä, maanviljelijä Kalle Poso päättää.

Matti Lehtonen