Paikalliset | 10.09.2020 11:55

Liedon ruokapalvelut joutuu päivittäin soveltamaan niin henkilöstön kuin raaka-aineidenkin suhteen

Liedon ruokapalvelut joutuu päivittäin soveltamaan niin henkilöstön kuin raaka-aineidenkin suhteen

Liedon ruokapalvelupäällikkö Anne Rantalaiho kertoi Liedon ruokapalvelujen tilanteesta. Koronapandemia vaikuttaa tuotantoon merkittävästi.

Liedon kunnan ruokapalvelut elävät tällä hetkellä kaikkea muuta kuin normaalitilassa koronapandemian myötä.
—Se vaikutti merkittävästi ja aiheutti sen, että moni elintarvikkeen tuottaja ja toimittaja joutui pulaan, kun julkinen puoli ei enää tilannutkaan raaka-aineita. Edelleen päivittäin meille tulee nollakuormia, sillä tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan tarpeeseen, Liedon ruokapalvelupäällikkö Anne Rantalaiho kertoo.
Soppaa sekoitti vielä kesällä muuttuneet elintarvikesopimukset. Tilanne on Rantalaihon mukaan sama kuin jos oma lähikauppa ja sen totuttu valikoima vaihtuisivat yllättäen.
—Joka reseptiin tuli uusi sopimustuote. Päivittäin siis selvittelemme, miten löydämme korvaavan tuotteen. Eikä saatavuutta paranna tukkujen samanaikainen ohjelmistojen uusiminenkaan.
Ruoka ei kuitenkaan tule loppumaan, sen Rantalaiho vakuuttaa.
—Valmistuskeittiö on hiottu palvelemaan isoa asiakaskuntaa. Kierto on kuitenkin tiivis, eikä varastotilaa ole usean päivän elintarvikkeille.
Vaikean tilanteen edessä henkilökunnan ammattitaito on vakuuttanut ruokapalvelupäällikön. Kyllä tästä selvitään.

Monta suuta ruokittavana

Liedon ruokapalvelujen ruoka päätyy 48 prosentin osalta kouluihin, 25 prosentin osalta varhaiskasvatusyksiköihin ja loput sotelle, kuten ikäihmisille, palvelutaloihin ja lisäksi henkilöstöruokailuihin. Tavallisena arkipäivänä se valmistaa 4200 lounasta, unohtamatta päivä- ja hoivakotien aamu- ja iltapaloja.
Valmistuskeittiöitä kunnassa on kuusi, joista yksi on vain lähettävä keittiö. Niihin kuuluvat Härkätien keittiö, Keskuskoulun keittiö, Opintien keittiö, Tarvasjoen hyvinvointikeskus, Tarvasjoen koulun keittiö sekä Jokilaakson koulun keittiö.
—Asiakas, talous ja henkilökunta ovat pyhä kolminaisuus, joiden kaikkien pitää olla tasapainossa, Anne Rantalaiho summaa.
Kuntien talous on hänen mukaansa tavattoman hankalalla tolalla. Vuosi näyttää vahvasti alijäämäiseltä. Silti ruokapalvelujen tehokkuus on hiottu maksimiin, jolloin nipistämisen varaa ei juuri ole.
—Viime vuoden lopulla tehtiin ruoka-, kiinteistö- ja puhtauspalvelujen selvitys, jossa todettiin, että ruokapalvelujen suoritehinnat ovat kustannustehokkaat. Jos nykyinen toiminta pidetään sellaisenaan, ei säästötoimenpiteitä enää löydy.
Rantalaihon mukaan ruokapalvelu vastaa tilaajan tarpeisiin. Kunnan palvelujen laajentaminen tai supistaminen vaikuttaa taas palvelun kuluihin.
—Olen kuullut puhuttavan elintarvikkeiden leikkauksista. Ne ovat kuitenkin lyhytnäköisiä toimia. Sopimushinnat ovat jo nyt niin kilpailukykyisiä.

Sijaisia kaivattaisiin

Henkilöstön saamisessa on myös hankaluuksia. Viime vuodet tilanne on kehittynyt siihen suuntaan, ettei alalle enää hakeuduta opiskelemaan. Vakituiset paikat saadaan kuitenkin täytettyä hyvin. Lyhytaikaisten sijaisten kohdalla pula on taas valtava.
Päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset tarvitsevat jokainen työntekijänsä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti puhtauspalvelujen kanssa ja työtehtäviä on yhdistetty. Priorisointi ruokapalvelun suunnalle on silti tärkeämpää yksikön toimivuuden kannalta.
—Olemme esittäneet lisävakansseja omien kiertävien sijaisten saamiseksi, mutta esitys ei mene läpi, Rantalaiho toteaa.
Myös viikonloppuisin työntekijöitä tarvitaan. Esimerkiksi Härkätien keittiö ja Tarvasjoen hyvinvointikeskus toimivat viikon jokaisena päivänä.
Kaiken kaikkiaan keittiöiden tilat ovat hyvät. Liedon Keskuskoulun tilanne ja jatko ovat kuitenkin suurennuslasin alla ja odottavat kuntotutkimuksen tuloksia vielä tänä syksynä.

Ina Virtanen

Anne-Maj Savonen | 16.09.2020 21:37

Otsikko on todella sopiva tänään 16.9. Teijuntuvassa näkemäämme. Härkätien keittiöstä toimitettiin Teijuntuvan asukkaille klo 16 päivälliseksi soseutettua, epämääräistä keittoa. Omaisellemme tuotiin tarjotin, jossa lautasella oli silmämääräisesti arvioiden 1,5 dl keittoa ja tämän lisäksi mukissa desilitran verran maitoa. Ei mitään muuta. Kun tiedustelimme hoitajalta leipäpalaa, saimme vastauksen, ettei kukaan muukaan saanut leipää. Ei tullut muuta. Omaisemme oli jälleen kerran kovin nälkäinen. Hän on täysin hoitajien avun varassa eli hänet pitää syöttää ja juottaa. Teijuntuvassa on monta lusikkaa odottavaa suuta eikä hoitajilla liikene aikaa hitaasti syövälle omaiselleni. Olen käynyt säännöllisesti kahdesti viikossa syöttämässä omaistani kesäkuun alusta asti ja monesti nähnyt pelkät vetiset perunasoseet ja puurot lautasella. Omat eväät ovat olleetkin enemmän kuin tarpeen joka käyntikerralla. Olen tosi surullinen näkemästäni. Miten ihmeessä näin voidaan menetellä? Maukas ruoka ja ruokahetket kuuluvat myös palvelutalon asukkaille. Mammat ja papat ovat sen ansainneet.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.