Pääkirjoitus | 08.12.2022 10:39

Takaisin normaaliin

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto eli Linnan juhlat keräsi televisioiden ääreen keskimäärin runsaat kaksi miljoonaa katsojaa. Parhaimmillaan lähetystä seurasi noin 2,4 miljoonaa suomalaista. Se on 44 prosenttia koko kansasta. Kiehtovan kättelyseremonian lumo ei ole kaikonnut mihinkään koronavuosina. Ja ainahan kättelemässä oli jotain tuttuja tai ainakin tutun tuttuja, kuka virkansa puolesta ja kuka ansioillaan kutsuttuna.
Juhlan seuraamiseen liittyy myös vahvasti tunne ja kiitollisuus itsenäisyydestä, jota ei näinä aikoina voi eikä saa pitää itsestäänselvyytenä. Suomi on oman viiteryhmänsä valinnut, olemme osa länsimaisia demokratioita. Vuonna 1992 Francis Fukuyama lanseersi käsitteen historian loppu. Fukuyama totesi kapitalismin ja länsimaalaisen liberaalidemokratian voittaneen ideologioiden välisen kamppailun. Nyt voidaan huomata, että historia ei loppunut, eikä kamppailu ole ohi, vaan se jatkuu.
Tämän vuoden itsenäisyyspäivän vietossa oli eräänlaista haikeutta. Vuosien 1939—1945 sotiemme veteraaneja on elossa hieman yli 3.000. Veteraanien keski-ikä on 97 vuotta. Kalervo Hämäläisen säveltämän ja sanoittaman Veteraanin iltahuudon sanoin: ”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet.”
Sodan nähnyt sukupolvi katoaa, mutta sukupolven työ mukaan lukien jälleenrakentamisen vuodet eivät unohdu. Tulevat sukupolvet saavat tutkia ja ihmetellä, millä voimin, millä tarmolla ja millä päätöksin sodan kuluttama maa pääsi nousemaan pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.
Kalervo Hämäläisen sanoin:
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia