Pääkirjoitus | 28.04.2022 08:02

Vappu on melkein kaikkien juhla

Työväen juhla, ylioppilaiden juhla, kevään juhla, krääsämyyjien juhla, Vappujen nimipäivä. Toukokuun ensimmäistä päivää voi juhlistaa monella tapaa. Perinteisimmillään vappu on Suomessa ollut toukojuhla, hela, jolloin on poltettu kokkoja, juotu simaa ja tanssittu. Moni viettää vappunsa nykyäänkin suurin piirtein näin ja päästää vertauskuvallisen karjansa laitumille.

Viimeisen 130 vuoden aikana vapusta on tullut leimallisesti työväen ja kaupunkilaisten juhla. Vappumarssit olivat suurimmillaan 1970-luvulla, jolloin eri puolilla Suomea marssi punalippujen liehuessa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Porvarillisemmat piirit tyytyivät ylioppilaslakkeihin, trenssitakkeihin ja kuohuvaan juomaan sekä patsaiden lakitukseen.

Nykyisellään vappua juhlitaan suomalaisissa kodeissa lähinnä munkeilla, lapsiperheissä ilmapalloilla. Moni käyttää vapaapäivän — tänä vuonna harmillisesti sunnuntain — arkisiin pihatöihin.

Vapulla on silti edelleen oma poliittinenkin ulottuvuutensa. Liedossa punaliput liehuvat kirkkomaalla, kun paikalliset demarit ja vasemmisto käyvät kunniakäynnillä vakaumuksena puolesta kaatuneiden muistokivellä. Puheita pidetään toreilla nykyään myös porvaripuolen toimesta. Kuulijoiden joukko vain on vuosi vuodelta vähäisempi.

Jostain kertoo sekin, että aika monen mielestä varsinainen vappu on sen aatto, joillekin pitkä viikonloppu. Ettei vain jäisi ikuiseksi.

Matti Lehtonen

 

Lue vanhempia pääkirjoituksia

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.