Pääkirjoitus | 20.01.2022 08:12

Aluevaalit ovat äänestäjälle vaikeat

Tulevana sunnuntaina ne käydään: historian ensimmäiset aluevaalit. Aika harvaa kiinnostaa, vaikka pitäisi.

Äänioikeutetun kannalta suurin ongelma on oman ehdokkaan löytämisessä. Puolueiden väliset erot ovat Suomessa lähtökohtaisestikin pieniä, mutta aluevaalien yhteydessä olemattomia. Puolueet puhuvat laadukkaista ja yhdenmukaisista palveluista, kuinkas muutenkaan. Painotuseroja on lähinnä siinä, korostetaanko ikäihmisten, lapsiperheiden, työssäkäyvien vai opiskelijoiden palveluita. Osa puolueista haluaa hyvinvointikeskuksen joka kuntaan, toiset taas sinne, missä väkeä on riittävästi. Nyanssieroja.

Ja vaikka puolueiden välillä voikin valita vanhasta tottumuksesta, ehdokkaiden osalta on vielä hankalampaa. Isompien paikkakuntien — Varsinais-Suomessa Turku, Salo, Kaarina ja Raisio — ehdokkaiden uumoillaan etukäteen nappaavan valtaosan 79 aluevaltuustopaikasta. Väkiluvultaan maakunnan viidenneksi suurin kunta Lieto saa hyvällä tuurilla muutaman valtuutetun, Ruskon kokoisessa kunnassa yksikin olisi onnistuminen.

Millä perusteella äänestyspäätös siis pitäisi tehdä? Kotikunnan, puoluekannan vai iskevien mainoslauseiden? Poliitikoilla on harvemmin erityisosaamista sote-palveluiden järjestämisestä. Jos valtuustoon halutaan nimenomaan osaamista, eikö aluevaltuusto pitäisi valita normaalin työntekijöiden rekrytointiprosessin kautta?

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia