Pääkirjoitus | 11.03.2021 09:08

Kuntavaalien siirto sekoitti monta pakkaa

Eduskunnan päätös kuntavaalien lykkäämisestä kahdella kuukaudella oli lopulta odotettu. Suomen piti olla maailman valmistautunein ja kriisisietoisin yhteiskunta, joka pyörii myös häiriötilanteissa mallikkaasti ja lakien mukaan. Lakeja voi kuitenkin muuttaa, ja covid-19 osoittautui oikeusministeriötä voimakkaammaksi.

Päätös on tehty, pulinat pois. Vaalien järjestämisessä ajallaan nähtiin vielä pari viikkoa sitten uhkakuvia poikkeuksellisen matalaksi jäävästä äänestysaktiivisuudesta, uskollisesti äänestävien ikäihmisten lisääntyvistä tartunnoista ja vaalitoimitsijoiden tartuntariskistä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ennakkoon äänesti 22 prosenttia äänioikeutetuista, siis reilu kolmasosa kaikista äänestäneistä. Ennakkoäänestämisen laajentamisella oltaisiin turvallisuusriskiä voitu lieventää, vaalihenkilöstö rokottaa etukäteen. Toivottavaa onkin, että lykkäyspäätöksen taustalla oli huoli alhaisesta äänestysaktiivisuudesta.

Puolueet saivat kaksi kuukautta lisäaikaa ehdokashankintaan ja vaalikampanjointiin. Paikallislehden kevätkalenteri meni kokonaan uusiksi. Kahdessa kuukaudessa rokotteita ehditään pistää arviolta puolisen miljoonaa, ja se vähentää rajoituspaineita ja rohkaisee ääniuurnille. Uudet kunnanvaltuustot aloittavat siirron myötä nelivuotiskautensa vasta syksyn puolella. Se taas tarkoittaa, että luottamushenkilöt pääsevät heti laatimaan seuraavan vuoden talousarviota.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia