Pääkirjoitus | 28.01.2021 09:22

Nuoriso ei ole pilalla

Miten nuoriso voi, siis ihan oikeasti, ei uutisotsikoiden perusteella?
Lyhyt vastaus: paremmin kuin koskaan. Pitkä vastaus on todella pitkä ja monipolvinen.
Vuosikymmenten vaihtuessa suomalaista nuorisoa on tutkittu pitkään ja laadukkaasti. Kiitos kuuluu julkiselle (koulu-)terveydenhuollolle, peruskoululaitokselle ja tutkimuslaitoksille.
Nuorison ongelmat ovat parissa vuosikymmenessä vähentyneet ainakin päihteiden ja väkivallan suhteen. Yhä harvempi putoaa peruskoulun jälkeen tyhjän päälle. Seksuaalikasvatus on kehittynyt, eikä erilaisuus ole enää internetin myötä varma reitti yksinäisyyteen.
Ikuisuusongelma kiusaaminen on vähentynyt, ja samalla muuttunut vaikeammin havaittavaksi. Nuorten elämistä iso osa tapahtuu digitaalisesti, eikä sinne ole aikuisilla useinkaan pääsyä.

Tilastojen ulkopuolella pieni osa nuorisosta voi erittäin huonosti. Ongelmavyyhti lähtee usein kotioloista: päihteistä, mielenterveysongelmista, työttömyydestä. Etäkoulun aikana monelle peruskoulun opettajalle on viimeistään selvinnyt, ettei oppilaalla välttämättä ole elämässään yhtään vastuullista aikuista. Osa nuorista katoaa koulun kartalta kokonaan.
Eriarvoistuminen näkyy epidemia-aikoina paitsi koulunkäynnissä, myös harrastuksissa. Toiset harrastavat auki olevissa yksityisissä tiloissa, halvemmat julkiset harrastukset ovat kiinni. Kunnista ja poliisilta tulee viestiä ilkivallan lisääntymisestä. Väkivaltarikoksia ei tee nuorisoksi kutsuttu rajattu ryhmä, vaan sen muutama yksilö.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia