Pääkirjoitus | 07.01.2021 10:32

Presidentinvaaleja on monenlaisia

Kolmen vuoden päästä, alkuvuodesta 2024, järjestetään Suomessa presidentinvaalit. Viime syksyisten USA-vaalien kaltaista demokratian perusrakenteita painetestaavaa jännitysnäytelmää tuskin on odotettavissa, mutta jotain uutta kuitenkin.
Vaalissa ei nimittäin ole — näillä näkymin — mukana yhtään kehäkettua. Ei ole Niinistöä, ei ole Vanhasta, ei ole Soinia eikä viimeaikaisten tapahtumien jälkeen välttämättä Haavistoakaan. Tai siis, korjataan, ei ainakaan Sauli Niinistöä: veljenpoika Ville voi hyvin olla.

Suomen presidentin valtaoikeuksista riitti koronavuonna mutinaa ja mielipiteitä. Viran nykyinen haltija ja pääministeri kävivät koronatoimista kirjeenvaihtoa ja olivat niistä myös erimielisiä. Suomessa valtaa käyttää kuitenkin eduskunta ja sen valitsema valtioneuvosto, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Olisikin jännittävää, yllättävääkin, mikäli TP Niinistö sekoaisi kolmen vuoden päästä, kieltäisi ministeriöitä puhumasta seuraajalleen ja pyrkisi kaikin keinoin varmistamaan kolmannen kautensa ja rouva Haukion syytesuojan. Vaikka poikkeuslailla niin kuin edeltäjänsä.
Spekulointi kolmen vuoden päähän on harmillisen hankalaa. Juuri nyt, kun kansalaisilta kysytään, kukaan muu kuin nykyinen presidentti ei saa edes viidesosaa potentiaalisista äänistä. Kolmessa vuodessa ehtii politiikassa tapahtua paljon. Seuraavan tasavallan presidentin äänisaalis jää joka tapauksessa ehkä puoleen nykyisen keräämästä.
Mutta onneksi sillä ei ole juurikaan väliä. Suomi ei yhtä miestä tai naista kaipaa.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia