Paikalliset | 21.07.2022 07:27

Vieraslajit vallanneet Nummilammen — kalastusaktiivi uskoo, että aurinkoahventa levitetään tahallaan

  • Niko Satto tuntee ruskolaiset vesistöt hyvin. Hän on aktiivinen kalastaja.

  • Hopearuutanaa istutettiin aikoinaan paljon esimerkiksi Baltian maihin.

  • Tässä on aurinkoahven, haitallinen vieraslaji. Nummilammen aurinkoahvenkanta on valtava, Niko Satto arvioi.

  • Ruskolainen Waltteri Lehtinen, 9, oli kesäkuun alussa onkimassa Nummilammella ja sai koukkuun aurinkoahvenen.

Rusko Siniviiruinen, kellertävä kala. Terävät evät. Kiduskansien takaosassa on tummat täplät, kuin toiset silmät.
Sellaisia kaloja Waltteri Lehtinen, 9, onki kesäkuun alussa Ruskon kunnan virkistysalueella Nummilammella.

—Poikamme on melko innokas kalamies, mutta missään muualla ei kyllä tuollaisia kaloja ole tullut vastaan, sanoo Laura Lehtinen.

Myös ruskolainen Sara Jeromaa tietää, mistä puhutaan. Hänelläkin on niistä kokemusta.

—Viime kesänä näin niitä Nummilammella, kun kävimme uimassa. Rantavedessä oli neljän—viiden yksilön parvi. Uivat pois, kun tulimme veteen.

Kyseessä on aurinkoahven. Pohjoisamerikkalainen, koko Euroopan unionin alueella haitalliseksi vieraslajiksi määritelty kala.

—Aurinkoahvenia on Nummilammella valtavasti. Niitä on niin paljon, ettei niistä pääse eroon onkimalla, sanoo kalastusaktiivi Niko Satto.

Satto seisoo Nummilammen länsipuolella, kädessä pienikoukkuinen mato-onki. Lammesta nousee kaloja kuin liukuhihnalta.

—Aurinkoahven on ahne kala. En ehtinyt onkia minuuttia kauempaa kun ensimmäinen jo tarttui koukkuun.


Vaarana alkuperäislajien tuhoutuminen


Vuonna 2014 Niko Satto onki ensimmäisen aurinkoahvenensa. Turussa järjestettiin tuolloin Kalamaraton-kisa, jossa ideana on kalastaa vuorokaudessa mahdollisimman monta eri kalalajia.

Satto osallistui kisaan ja oli onkimassa Ruskon hiekkakuoppien takana olevalla, Turun puolella sijaitsevalla lammella. Onkeen tarttui eksoottinen värikäs kala.

—Mikä ihme tämä on, Satto mietti.

Tiettävästi Satto oli ensimmäinen, joka on Suomessa kalastanut aurinkoahvenen.

—En ollut silloin kuullutkaan aurinkoahvenesta. Puhumattakaan, että olisi tietoa siitä, että sellaisen voisi kalastaa Suomessa.

Sen jälkeen aurinkoahvenia on tullut vastaan onkireissuilla — liiankin usein. Vieraslaji näyttää levinneen ympäri Varsinais-Suomea. Se on ongelma. Aurinkoahven on tehokas lisääntymään ja tulee toimeen monenlaisella ravinnolla.

—Vaarana on, että aurinkoahvenyhdyskunta tappaa tai syrjäyttää jonkun alkuperäiskannan.

Aurinkoahvenen päästäminen luontoon ilman kalastusviranomaisen lupaa on ollut kiellettyä jo vuodesta 2002. Niitä ei saa tuoda EU:n alueelle, kasvattaa tai pitää hallussa.


Aurinkoahven ei leviä vahingossa


Kuten muuallekin Eurooppaan aurinkoahventa on tuotu Suomeen aikanaan akvaariokalaksi. Aluksi uumoiltiin, että Saton kahdeksan vuotta sitten koukkuun jäänyt yksilö olisi hylätty lemmikki. Ehkä olikin. Mutta kun sen jälkeen havaintoja alettiin tehdä tiiviisti ympäri Varsinais-Suomen lampia, alettiin epäillä, ettei kyse ole pelkästään akvaarioista vapautetuista kaloista.

Satto vetoaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urhon tutkimuksiin, joiden mukaan aurinkoahvenen kutu ei pysty leviämään esimerkiksi linnun jalkojen mukana vesistöstä toiseen.

—Aurinkoahven tekee kutupesän, jota koiras puolustaa aggressiivisesti.

Laji ei siis leviä vahingossa. Satto epäilee, että aurinkoahventa on levitetty tietoisesti. Sitä on nimittäin löydetty ainoastaan syrjäisistä lammista, joissa ei ole luontaista kalakantaa. Levittäjän tai levittäjien on täytynyt tuntea täkäläiset vesistöt hyvin.

—Mikä motiivi jollain sitten on levittää ilkivaltaisesti vieraslajia. Se on hyvä kysymys.


Kemiallinen käsittely tepsisi


On toinenkin laji, joka tarttuu hanakasti syöttiin. Ne kerrat, kun Niko Saton onkeen ei harhaudu aurinkoahven, nostaa hän Nummilammesta hopearuutanan.

—Vieraslaji sekin. Näitäkin on täällä valtavasti, Satto toteaa.

Hopearuutana on yleistynyt Keski-Euroopassa paikoin valtalajiksi. Aurinkoahvenen tavoin se on kaikkiruokainen ja erityisen tehokas lisääntymään. Se pystyy tuottamaan poikasia jopa suvuttomasti.

Hopearuutana selviää talvella tarvittaessa hapettomissa olosuhteissa ja pärjää ylirehevissä ympäristöissä.

—Epäilen, että yksi iso syyllinen Nummilammen sameuteen on iso hopearuutanakanta. Ne mylläävät lammen pohjaa, Satto kertoo.

Mitä Saton mielestä Nummilammelle pitäisi tehdä?

—Joko hyväksytään, että täällä on tällainen kalakanta ja samea vesi tai sitten tehdään jonkinlainen kemiallinen käsittely, joka hävittää kalat.

—Kalastamalla voidaan helpottaa tilannetta muttei poistaa ongelmaa. Kannat ovat niin suuria, Satto painottaa jälleen.

Euroopan unionin vieraslajiasetus edellyttää jäsenmaita torjumaan haitallisia lajeja tehokkaasti. Mutta kenen vastuulla vieraslajien hävittäminen konkreettisesti on: Luonnonvarakeskuksen? Ministeriön? Vaiko kunnan, missä kanta sijaitsee?

—Sitä ei ole määritelty.

Oleellista Niko Saton mukaan on huolehtia, etteivät vieraslajit pääse leviämään enää lisää. Mikäli Nummilammesta saa kiinni aurinkoahvenen, se tulee tappaa ja heittää roskikseen.

Nummilammen uimiskäyttöä kalat eivät haittaa. Aurinkoahven saattaa kuitenkin olla hyökkäävä ja parvessa yllättävän rohkea.

—Se voi tulla nyppimään likaa ihmisen ihosta. Mutta sillä on pieni suu, tuskin sillä saa harmia aikaan, Satto jatkaa.
Lähteenä käytetty myös vieraslajit.fi-sivustoa.

Maria Suomi

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.