Paikalliset | 19.05.2023 11:26

Suojeltujen hanhien vahingoista vaivaa maanviljelijöille

Tundrahanhet tuhosivat Jaakolan hernepellon kylvön lähes kelvottomaksi. Viljelijä Marika Haapsaari kuvailee byrokratiaa karkoitusluvissa kankeaksi.

Valkoposkihanhien, tundrahanhien ja metsähanhien muutto on pysynyt vilkkaana viimeiset viikot. Kun hanhet palaavat, seuraa sitä myötä keskustelu hanhien aiheuttamista haitoista etenkin maanviljelyssä.

Tortinmäessä sijaitsevalla Jaakolan tilalla tundrahanhet tuhosivat hiljattain kylvetyn hernepellon kylvön lähes kelvottomaksi, kertoo tilan omistaja Marika Haapsaari.

—Vapun alla huomasin noin tuhatpäisen hanhilauman syövän hernepeltoa. Tuntui epätoivoiselta, koska edeltävänä torstaina koko pellon kylvö oli saatu valmiiksi.

Haapsaaren mukaan byrokratia on kankeaa. Jos tapaukseen olisi yritetty hakea karkotuslupaa, olisi se tullut vasta viikkojen päästä.

Haapsaari kokee nurinkurisena, että samoja hanhia saa metsästää pelloilla Ruotsissa sekä Virossa, mutta Suomeen tilanteeseen ei ole keksitty toimivaa ratkaisua.

—Nykybyrokratian kanssa ristiriitana on, että kaikkea halutaan suojella, mutta samalla maanviljelijän oletetaan tuottavan entistä enemmän.

Maanviljelijä tiedostaa, että sääolosuhteiden ja kuivien keväiden riskin kanssa pitää pystyä elämään, mutta hanhien tuomat haitat harmittavat, koska asialle olisi fiksuilla toimilla varmasti jotain tehtävissä.

Haapsaaren laskelmien mukaan tuhoutuneeseen peltoon on käytetty 5.500 euroa sisältäen tuotantopanokset sekä kone- ja työtunnit. Tästä hän on täyttänyt korvaushakemuksen ELY-keskukseen.

—Valmiin sadon tuottamaa menetystä en ole vielä laskenut, mutta jos miettii, että 11 hehtaarin pelto tuottaa noin 30—40 tuhatta kiloa hernettä ja herneiden myyntihinta pyörii noin 300 eurossa tuhatta kiloa kohden, niin puhutaan merkittävästä tappiosta.

Haapsaaren mukaan korvaushakemuksen jättämisen jälkeen ELY-keskus pyytää paikallista maaseudun elintarvikeviranomaista tarkistamaan vahingot, jonka jälkeen käsittely etenee.

Ely-keskuksilla kädet täynnä

Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen luonnonsuojelun asiantuntija Pyry Mäkelä ymmärtää maanviljelijöiden ahdingon. Hän kertoo, että viime vuonna pelkästään Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan piirissä valkoposkihanhet aiheuttivat yli kolmen miljoonan euron vahingonkorvaukset.

Mäkelän mukaan kaikki valtakunnan karkotusluvat käsitellään Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ja käsittelyjonot ovat viikkojen pituiset.

—Karkotusluvat eivät ole oikotie onneen. Kun tilanne on jo päällä, on jo liian myöhäistä. Karkotus vaatii myös paljon resursseja metsästäjiltä, kun suojeltavat alueet ovat suuria ja passissa pitää olla vuoroissa.

Ruotsin ja Viron mallista Mäkelä muistuttaa, että hanhien metsästyskaudet sijoittuvat syksyyn, eikä kylvön aikaan sielläkään saa normaalioloissa metsästää.

—Täytyy myös muistaa, että kun suojellut lajit siirretään metsästyksen piiriin, niin lajien aiheuttamista vahingoista ei enää makseta korvauksia.

Paikalliset ELY-keskukset ovat investoimassa yhteensä puoli miljoonaa euroa suojeltujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Eri maakunnissa hankkeet pitävät sisällään muun muassa rahoitusta metsästysseurojen karkoitushankkeille sekä äänikarkottimien hankintaan.

—Kävin eilen erään maanviljelijän luona, jonka pelloille oli asennettu karkottimia. Hän oli kovin tyytyväinen niiden vaikutukseen. Laitteet ovat kuitenkin kalliita, eikä niitä voi kaikkialle asentaa, Mäkelä toteaa.

Viktor Brenner