Paikalliset | 14.04.2022 08:04

Paaston aika päättyy pääsiäiseen

  • Paula Rannikko vieraili Pyhän Aleksandran kirkossa. Hän tekee sisään saapuessaan ristinmerkin tervehdykseksi. Rannikko sytytti tuohuksen eli kirkkokynttilän, jonka voi sytyttää esimerkiksi kuolleiden omaisten muistoksi.

  • Turun ortodoksisen seurakunnan Aleksandra-salissa on käynnissä ikoninäyttely lauantaihin saakka. Ikonit on maalannut Ulla Tschurbanoff. Näyttely on avoinna kello 12—16.

  • Ikonit ovat tärkeä osa ortodoksisuutta.

Ruskolainen Paula Rannikko opettaa ortodoksista uskontoa Turun kaupungin palveluksessa. Kaikkiaan hän opettaa noin 150 oppilasta ekaluokkalaisista lukiolaisiin.

—Oppilaiden määrä on ollut nousemaan päin. Opetan suomalaisten oppilaiden lisäksi muun muassa romanialaisia, ukrainalaisia, venäläisiä, etiopialaisia ja eritrealaisia oppilaita, jotka ovat ortodokseja, Rannikko kertoo.

Ortodoksisuus on tullut Rannikon perheen kautta.
—Molemmat vanhempani ovat ortodokseja ja heidän vanhempansa ovat Karjalan evakkoja. Olemme siis perinteistä ortodoksista sukua, hän kertoo.

Kirkko ja seurakunta ovat olleet viime aikoina läsnä myös ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden saapuessa Suomeen.
—Ympäri maan heille on järjestetty toimintaa seurakunnan kautta. Kun menettää kaiken, on täällä kuitenkin sama tuttu kirkko kuin kotimaassa, Rannikko sanoo.

Hän myös muistuttaa, ettei Suomen ortodoksinen kirkko ole samaa mieltä Vladimir Putinin sodasta kuin mitä Venäjä on.
—Silloin kun olin nuori, niin meidät yhdistettiin helposti Neuvostoliittoon ja asiaan liittyi nimittelyä. Sanoudumme kuitenkin irti Venäjän ortodoksikirkon toiminnasta.


Valmistusviikoista alkaa suuri paasto


Nyt vietetään ortodoksien vuoden tärkeintä juhlaa eli pääsiäistä. Itse asiassa juhlapyhiin aletaan valmistautua jo 10 viikkoa ennen pääsiäistä, kun paaston aika alkaa.
—Valmistautuminen alkaa kolmella valmistusviikolla, jolloin aloitetaan ajattelu. Ruokapaastohan ei suinkaan ole paastossa tärkeintä, vaan hengellinen osasto. Eihän paasto auta, jos muuten olisi huono ihminen, Rannikko selvittää.

Ortodoksisuudessa paastopäivät ovat normaaleita tavallisessakin arjessa. Niitä noudatetaan keskiviikkoisin ja perjantaisin ympäri vuoden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita syömättömyyttä, vaan sitä, ettei kyseisinä päivinä syödä liharuokaa, vaan suositaan kala- tai kasvisruokaa.
Ensimmäinen valmistusviikko on paastoton.
—Toinen viikko on lihapyhänlaskuviikko, jolloin ravinnosta jätetään lihat pois. Kolmas viikko on maitopyhänlaskuviikko, jolloin maitotuotteet jätetään pois, Rannikko kertoo.

Valmistusviikot päättyvät laskiaissunnuntaihin, eli sovintosunnuntaihin, josta vasta alkaa varsinainen paasto eli suuri paasto.
—Se kesti 40 päivää ja loppui viime viikon perjantaina. Nyt käsillä on suuri viikko, jossa muistellaan Jeesuksen elämän lopputapahtumia, Rannikko selvittää.

Hän muistuttaa, ettei paasto silti ole kaikkein tärkeintä pääsiäiseen valmistautumisessa.
—Ei ruokapuoli, vaan se hengellinen puoli ja muiden auttaminen. Esimerkiksi tämä aika olisi hyvä osallistua varainkeräyksiin ukrainalaisten hyväksi, hän pohtii.


Pasha osa perinteitä


Ortodoksisuudessa ja evankelisluterilaisuudessa on paljon samankaltaisia asioita. Erojakin löytyy.
—Kirkot ovat selkeästi erilaiset. Myös jumalanpalveluksissa on eroja ja ortodokseilla on sakramentteja enemmän. Ortodoksikikossa ei ole urkuja, mutta laulun määrä kasvaa pääsiäisenä, Rannikko sanoo.

Pääsiäisviikolla Turun ortodoksisessa seurakunnassa on kirkkopalveluksia joka päivä.

—Esimerkiksi pitkäperjantaina on mahdollisuus mennä kirkkoon kolmena eri kertana. Tärkeä hetki on, kun hautakuva kannetaan kirkkoon. Lauantai alkaa aamupalveluksella ja lauantain ja sunnuntain välisenä yönä alkaa yöpalvelus, josta varsinainen pääsiäisen vietto alkaa, Paula Rannikko kertoo.

Uskonnon opettajan kotona pääsiäiseen kuuluvat sukulaisten vierailut ja ruoan laitto. Hän valmistaa pashaa itselleen sekä äidilleen. Lisäksi hän aikoo osallistua johonkin kirkolliseen palvelukseen.
—Teen pashaa ja kulitsaa. Kulitsa on tavallinen pullataikina, jossa on mukana sahramia. Se leivotaan leivän muotoon ja monesti siihen muotoillaan kirjaimet KNK, jotka tarkoittavat Kristus nousi kuolleista. Leipä koristellaan manteleilla. Sitä syödään yhdessä pashan kanssa.

Rannikon lapsuudenkodissa keitettiin munia, jotka maalattiin punaisiksi.
—Niillä taisteltiin toisiaan vastaan, hän muistelee.
Myös kirkossa annetaan kävijöille punaisia munia pääsiäisenä.

—Maria Magdalenan kerrotaan antaneen sellainen Rooman keisari Tiberiukselle. Ajatellaan, että munasta tulee uusi elämä ja se alkaa myös pääsiäisenä, Rannikko selvittää.
Jo lapsena Rannikko kävi palmusunnuntaisin virpomassa.

—Silloin se ei ollut Suomessa niin yleistä, eivätkä esimerkiksi luokkakaverini virponeet. Tapa on tullut ortodokseilta. Palmusunnuntaina virvottiin perheelle ja sukulaisille ja palkka saatiin pääsiäisenä.

Ina Virtanen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.