Paikalliset | 13.05.2024 19:36

Mielenterveys sairauslomien syynä

Liedon valtuusto keskusteli kaupungin henkilöstökertomuksesta viime kokouksessaan. Valtuustossa ehdotettiin muun muassa lähtökeskusteluja, joissa kaupungin palveluksesta lähtevä kertoisi kokemuksiaan Liedosta työnantajana.

Henkilöstöpäällikkö Minna Kekarainen avasi Liedon kaupungin vuoden 2023 henkilöstökertomusta kaupunginvaltuutetuille valtuuston viime kokouksessa. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta. Vuoden 2023 lopussa kaikkien palvelussuhteiden lukumäärä oli 837. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 638. Lähes sata henkilöä on yli 60-vuotiaita ja siirtymässä eläkkeelle lähivuosina. Sivistyspalvelu on henkilöstömäärältään suurin toimiala. Sen palveluksessa oli yli puolet (72,40 prosenttia) koko henkilöstöstä.

Vuonna 2023 sairauspoissaoloprosentti oli 5,25. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 17,53 päivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaolot johtuivat eniten mielenterveyssyistä (noin 3.000 päivää).

—Mielenterveyshaasteisiin on pyritty vastaamaan mahdollistamalla lyhyt-
psykoterapiapalveluita työterveyssopimuksen kautta, todetaan henkilöstökertomuksessa. Liedon kaupungin tulee jatkossakin lisätä esihenkilöiden osaamista toimia mielenterveyshaasteiden kanssa painivien työntekijöiden kanssa.

—Liedon kaupungille on erittäin tärkeää saada pidettyä henkilöstö mahdollisimman pitkään töissä. Työkyvyttö-
myyseläkkeet aiheuttavat kaupungille mittavat kustannukset. Työkyvyttömyyden uhatessa on henkilölle hyvä miettiä vaihtoehtoista työtä tai opiskelua uuteen työhön, jotta henkilöstö saadaan pidettyä työkykyisenä.

Valtuustokeskustelussa Riina Kolkkala (kd.) halusi tarkennusta, mitkä asiat kuuluvat mielenterveyteen Henkilöstöpäällikkö Kekarainen vastasi, että kyseessä ovat sekä akuutit että pitkäaikaiset mielenter-
veyshaasteet, mutta ne ovat kaikki lääkärin diagnostisoimia.

Jenni Kauppinen (vas.) kysyi, voisiko työhyvinvointikyselyitä toteuttaa kerran vuodessa. Kekarainen kannattaa kyselyissä kahden vuoden jaksotusta. Kyselyiden jälkeen pitää olla aikaa toimenpiteille.

Minna Hallanheimo (kesk.) kysyi kehityskeskusteluista, jotka toisivat esille muun muassa henkilöstön pahoinvointia. Kekaraisen mukaan kehityskeskustelujen haasteena on niiden ajoittaminen.

Niina Piippo (sd.) muistutti, että henkilökuntaa on jäämässä eläkkeelle. Kaupungin pitää kilpailla osaajista. Kaupungin pitää olla työpaikkana vetovoimainen, johon kuuluu henkilöstön tukeminen. Pitää myös olla tarjolla vaihtoehtoisia töitä, jos omaan työtään ei enää pysty tekemään. Kekarainen sanoi, että alaisista pitää pitää huolta. Esihenkilöiden koulutus on alkamassa. Esihenkilöiden pitää hallita laajoja asiakokonaisuuksia.

Jaakko Heininen (kok.) sanoi, että työhyvinvoinnista ja poissaoloista on puhuttu 20 vuotta, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt asiaan korjaamiseen on tullut työkaluja.

Timo Katajainen (vas.) puhui työkykyjohtamisesta, esihenkilöiden koulutuksesta, kehityskeskusteluista ja varhaisen puuttumisen keskusteluista.

Merja Hermonen (vihr.) toi esille nuorten mielenterveysongelmat ja niiden kohtaamisen. Esihenkilöiltä edellytetään paljon keskusteluja. Ehtivätkö he kaiken?

Katja Tissari (vihr.) kertoi koulumaailman vaaroista ja väkivaltatilanteista. Koulutusta tarvitaan. Käytettävissä olevat resurssit puolestaan vaikuttavat ryhmäkokoihin.

Henkilöstöpäällikkö
Kekarainen vastasi valtuutettujen kysymyksiin ja esittämiin huomioihin. Yhdeksi syyksi vaihtaa työpaikkaa mainitaan usein johtaminen.

—Kaikilla on oikeus voida työpaikallaan hyvin, Kekarainen painotti.

—Työkykyky ei ole joko nolla tai sata prosenttia, terveys ei ole nolla tai sata, vaan jotain siltä väliltä. Jos nykyistä työtä ei voi tehdä, on löydettävä korvaavaa työtä.

Heidi Tuimala jatkoi edellisistä aiheista lisäten, että tietoa työpaikoista saa myös silloin, kun työntekijän kanssa käydään lähtökeskustelu. Myös Katajainen piti lähtökeskusteluja hyvänä asiana.

Minna Hallanheimon mielestä on hyvä, jos epäasiallisuuksiin puututaan.

Pekka Remes