Paikalliset | 06.07.2023 11:09

Merttelän patoa on
 purettu ja kohennettu

Merttelän padolla purkutöissä oli maskulainen Urakointi Ruusunen Oy.

Merttelän padon remontti etenee. Padon ylimmät betoniset rakennelmat on viimeisen kahden viime viikon aikana purettu pois.

—Ylemmät osat purettiin, mutta alemmat säästettiin. Niitä hyödynnetään tulevissa kalaportaissa, kertoo Urakointi Ruusunen Oy:n työnjohtaja Ville Ruusunen.

Merttelän padon remontti käynnistyi alkuvuodesta. Remontti liittyy Raisionjoen ennallistamishankkeeseen. Koska jokea ja sen patoaltaita ei enää käytetä raakavesivarastona, pyritään joki palauttamaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Merttelään padon kohdalle rakennetaan teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmä.

Remontin pääurakoitsijana toimii Destia, mutta Urakointi Ruusunen on toteuttanut nimenomaan purkutöitä.

—Ensi viikolla vielä jatketaan, kun ajamme vanhat betonit sieltä pois, Ruusunen lisää.

Vanhaa padon paikkaa muovataan ikään kuin koskimaiseksi. Betonista tehdään pari uutta seinää ja allasta muotoillaan, kertoo Raision kaupungininsinööri Mikko Kunttu. Patokohtaan asetellaan luonnonkiviä.

—Altaat muotoillaan niin, että niissä olisi aina, kesäisinkin, vettä riittävästi, jotta kalojen on mahdollista kulkea siitä.

Remontti on kaikkineen sujunut hyvin. Ainakin tähän mennessä työmaasta on Kuntun mukaan tullut vain vähän palautetta. Tietyissä työmaavaiheissa veden pääsyä on jouduttu säätelemään, mikä on toki herättänyt jonkun verran ihmetystä alueen asukkaissa.

—Kun remontti on valmis, vedenpinta ei tule putoamaan entisestä paljoakaan. Eniten muutosta tulee siihen, että pinnan korkeus ei vaihtele yhtä paljon kuin ennen. Talven ja kesän välillä on saattanut olla aiemmin isojakin eroja, Kunttu jatkaa.

Näillä näkymin urakka on valmis vuoden loppuun mennessä.

Terveempi

joki ja säästöjä

Merttelän patoalue sijaitsee Raision-Ruskonjoen varressa, Inkistentien ja Vahdontien risteyksen itäpuolella. Padon avulla on muodostettu allas ja säännöstelty sen vedenkorkeutta.

Merttelän pato rakennettiin 1960-luvun alussa, kun Ruskon-Raisionjoki valjastettiin raakavesivarastoksi. Joki on noin 26 kilometriä pitkä ja se padottiin neljästä kohtaa.

Vedenotto päättyi Raisionjoesta 2011, kun Raision ja Naantalin kaupungit siirtyivät käyttämään Turun seudun veden tekopohjavettä.

Koska raakavettä ei enää tarvinnut turvata, alettiin pohtia turhiksi jääneiden patojen jatkokäyttöä. Padot vaikuttavat osaltaan joen ekologiseen tilaan ja muun muassa estävät kalojen nousun.

—Myös virkistysarvot huomattavasti kasvavat ennallistamisen myötä, Mikko Kunttu sanoo ja muistuttaa, että asiaton oleskelu ja kalastaminen ovat padolla kiellettyjä. Nyt Ely-keskuksen kanssa on jo keskusteltu, voisiko Merttelän entisillä patoalueella mahdollisesti tulevaisuudessa kalastaa luvallisesti.

Vaikka pato on purettu, koskirakenteiden takia läpi tuskin pääsee esimerkiksi kanootilla.

—Mutta estevaikutus on huomattavasti nykyistä pienempi, Kunttu lisää.