Paikalliset | 04.09.2025 13:31

Lieto oli rautakaudella Suomen ydinaluetta

Liedon Pettisissä tehtiin viime viikolla Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauksia, joissa tehtiin samalla virallista tutkimusta.

—Olemme kaivaneet täällä kahden ryhmän kanssa kaksi viikkoa ryhmää kohden, arkeologian yliopisto-opettaja Juha Ruohonen kertoo.

Arkeologian opinnoissa onkin syytä tehdä työtä aivan konkreettisesti kädet savessa, sillä pelkkä kirjasta lukeminen ei opettajan mukaan alalla auta eteenpäin. Pettisissä tehtiin kaivauksia, mittauksia, löytöjä ja päästiin näin mukaan kaikkiin tutkimusprosessin vaiheisiin.

—Löytöjä on alueella paljon, samoin kivirakenteita on löydetty, Ruohonen vahvistaa.

Pettisten kaivausten löydöt olivat hänen mukaansa myös odotettavissa, sillä samalla alueella on tehty tutkimuksia ennenkin. Löydöt ajoittuvat viikinkiaikaan, jolloin Liedossa on jo ollut vahva asutus.

—Viikinkiaika käsittää vuodet 800—1050. Olemme nyt tutkimassa sen aikaista hautausmaata, eli polttokalmistoa, Ruohonen kertoo.

Polttohautausmaasta on löydetty runsaasti vainajien luita ja saviruukun kappaleita. Ruukkuja kannettiin kalmistoon, jossa vainajia siihen aikaan muisteltiin.

—Lisäksi täältä on löytynyt runsaasti nauloja ja veneen niittejä. Vainaja on voitu myös polttaa veneessä. Savijoki sijaitsee 400 metrin päässä, Ruohonen kertoo.

Hän kertoo nyt tutkittavan paikan olevan yksi suurimpia löydettyjä kalmistoja Suomessa.

—Lisäksi olemme löytäneet sulaneita korujen kappaleita. Tuohon aikaan vainajat poltettiin juhlapuvuissa. On pronssikoruja, solkia, ketjua, pronssispiraalikoristeita ja lasihelmiä. Myös puukkoja, keihäänkärkiä ja aseitten osia on löytynyt.

Myös tutkimusalueen maan rakenne ja tummuus kertoo arkeologeille omaa tarinaansa. Musta maa on kalmiston maata, ruskea väri viittaa pohjamaan läheisyyteen. Maassa näkyy tutkijoiden jättämiä keltaisia lippuja merkkinä löytöpaikoista. Väri merkitsee, että kohtaa tutkitaan vielä.

Lieto rautakauden ydinaluetta

—Ympärillä näkyvä metsä pitää ajatella pois kalmistopaikasta. Puut ovat yleistyneet vanhan asutuksen yhteyteen vasta viimeisen sadan vuoden aikana. Kun vainajia poltettiin roviolla, oli se iso tapahtuma, jonka monet talot ja kylät ovat nähneet kauas, Juha Ruohonen kertoo.

Kaikki Pettisissä tehdyt löydöt tallennetaan ja 3D-mallinnetaan löytöpaikoilleen. Kokonaisuudesta muodostuvan kartan avulla voidaan selvittää, mitä rituaaleja paikalla olisi voitu tehdä. Esimerkiksi hautapaikalla poltetun veneen kokoa voidaan rekonstruoida.

—Tulkitsemme paikan löytöjen valossa, Ruohonen tiivistää.

Esineet myös kuvataan ja konservoidaan. Metalliesineet röntgenkuvataan ja pinnoitetaan. Löydöistä tulee konservoinnin jälkeen kokoelma- ja näyttelyesineitä.

—Niitä säilytetään Turun yliopiston arkeologisessa kokoelmassa, joten ne sijaitsevat kyllä lähellä. Lisäksi esineistöä voitaisiin lainata esimerkiksi Liedon museolle ja saada aikaan edustava näyttely.

Tutkimuksista laaditaan lisäksi kattava raportti. Toive olisi, että paikasta tehtäisiin myös hyvin kuvitettu, yleisölle suunnattu kirja, jonne viime aikojen Suomen mittakaavassa merkittävät tutkimukset saataisiin esiteltyä.

Lieto onkin rautakaudella ollut arkeologin mukaan Suomen ydinaluetta.

—Täällä jokainen aikakausi on edustettuna, mutta etenkin rautakausi on vauras todella poikkeavalla tavalla, hän sanoo.

Vauraalla hän tarkoittaa runsasta asutusta, viljelyksessä ja karjan käytössä olleita peltoja, kaupankäyntiä ja kalmistoja.

Entä miltä rautakauden aikainen lietolainen näytti?

—Ulkonäössä oli iso variaatio kuten nykyäänkin. Ennen teollisen ajan ihmistä ihminen oli keskimäärin vähän lyhyempi ja silmien ja hiusten värissä oli vaihtelua. Puhe oli vahvasti lounasmurteinen. Ymmärtäisimme toisiamme, jos nyt kohtaisimme, Juha Ruohonen kertoo.

Vaatetus ajan ihmisellä oli tehty luonnonkuiduista kuten pellavasta, sekä villasta, nahasta ja turkiksista. Turkiskaupalla onkin ollut alueella merkitystä.

—Kun Turkua ei vielä ollut, on Härkätie yhteyksillään rannikolta sisämaahan mahdollistanut kaupan molempiin suuntiin.

Hautakalmistosta ei kuitenkaan DNA:ta ajan ihmisistä saada, sillä luut ovat palaneet. Ruohonen on kuitenkin varma, että haudoista löytyisi esi-isiä paikallisille kantasuvuille.

Ymmärretäänkö Liedossa edes sitä, miten paljon täältä löytyy merkkejä sen historiasta?

—Liedolla olisi mitä esitellä. Harvasta kaupungista löytyy näin upea ja monipuolinen kokonaisuus, Ruohonen kertoo.

Lue juttu kokonaisuudessaan Turun Tienoosta.

https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/turun_tienoo/

Ina Virtanen