Paikalliset | 18.04.2024 14:54

Lieto haluaa säilyttää Tarvasjoella sote-pisteen

Tarvasjoen hyvinvointikeskuksella kokoustettiin viime torstaina Varhan vaikutuksista Liedon ja Tarvasjoen sote-palveluihin. Kotiseutuyhdistys Tarvaisten järjestämässä tilaisuudessa vieraana olivat kaupunginjohtaja Mika Ingi sekä hyvinvointijohtaja Jani Äijälä. Varsinaisena asiantuntijana puhumassa oli Varhan johtava asiantuntija Leena Setälä, joka kertoi Varhan tä-
hänastisista mietinnöistä sote-palveluiden järjestämisen suhteen. Tilaisuuden avaussanat pitänyt Tarvaisten Risto Elo totesikin Setälän olleen odotettu vieras Tarvasjoelle.

Viime aikoina terveyspalvelujen jatkuminen Liedosssa on puhuttanut aina kaupungintalolla saakka. Taustalla on Varhan tarve karsia palveluverkosta.

—Varhan yhteistyö on auki työpöydälläni joka päivä, kertoi kaupunginjohtaja Ingi.

Häntä mietityttävät tällä hetkellä erityisesti, mitkä ovat Varhan ja kunnan tehtävät tulevaisuudessa.

—Meille tämä on edunvalvontakysymys ja ajattelemme kaupunkilaisten etua. Varha puolestaan katsoo laajempia kokonaisuuksia. Näistä yritämme neuvotella, Ingi sanoo.

Kaupunginjohtaja teki kuitenkin selväksi, mikä on Liedon näkökulma palveluverkkosuunnitelmien osalta.

—Tarvasjoella pitäisi olla sote-piste ja Liedossa sote-keskus.

Tähänastisten mietintöjen perusteella Tarvasjoen terveyspalvelut loppuisivat ja Liedon terveyskeskus toimisi jatkossa sote-asemana, joka on palveluiltaan sote-keskusta suppeampi.

Säästöjä ja henkilöstöpulaa

Aikanaan kirurgina toimineella Leena Setälällä on pitkä historia Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin ja sittemmin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen johtotehtävissä. Hän on tarkastellut maakunnan erikoissairaanhoitoa ja koko sote-kenttää laajalti. Nyt työn alla on suuria uudistuksia. Aluevaltuusto päättää kesäkuussa ennen juhannusta sote-keskusten sijainneista, kun palveluverkkoa ja -rakennetta uudistetaan. Lähtökohtana on, että Varhan tulee säästää nykyisistä tiloista kolmen vuoden aikana 50 miljoonaa euroa.

—Näitä käydään läpi tila tilalta. Tällä hetkellä käytössä on 900 tilaa, joissa palveluita tuotetaan. Tänään olen kuulemassa, onko jotain asioita, joita virkamiehiltä on jäänyt kuulematta, Setälä kertoo.

Tulevaisuudessa Varha haluaa lisätä liikkuvia palveluita, jotka tulevat ihmisten luo. Vaikeuksia tuottaa kuitenkin vallitseva henkilöstöpula.

—Ikääntyneiden palvelupisteitä on jo nyt jouduttu sulkemaan, koska hoitajia ei ole. Puutetta on niin terveyskeskuslääkäreistä kuin lähihoitajistakin, Leena Setälä kertoo.

Tilaisuudessa mukana ollut tarvasjokelainen kaupunginvaltuutettu Minna Hallanheimo kysyi Setälältä hoitajien arvostuksesta nykypäivänä. Setälä kertoi aiheen olevan Varhan strategian kärkisijoilla. Sekä työhyvinvoinnin edistämiseen kuin esihenkilökoulutukseen on panostettu. Hyvänä asiana Setälä mainitsi henkilöstön pienen vaihtuvuuden, joka on vain kahden prosentin luokkaa. Suurin osa työntekijöistä siis viihtyy työssään.

—Palveluverkon tulee tarjota selkänojaa. Sote-ammattilainen ei saa jäädä yksin.

Vuodeosastojen asiakasmääriä pyritään vähentämään

Digiasiointi on asia, johon Varha haluaa tulevaisuudessa panostaa. Aluevaltuusto on jo hyväksynyt, että vuoteen 2030 mennessä puolet asioinnista hoidetaan digitaalisesti. Varhan oman digisovelluksen käyttöönotto on jo valmistelussa ja testauksessa.

—Tarvitseeko aina soittaa, vai voiko ajan varata chatin kautta? Chat-hoitaja käy tunnissa useampia keskusteluja puhelimeen verrattuna. Puhelin tulee silti säilymään aina osana va-
rausjärjestelmää, Leena Setälä lupaa.

Tulevaisuudessa myös liikkuvia palveluita kehitetään. Sairaalahoitoa korvaavana palveluna luvassa on liikkuva kotisairaala.

—Hoitaja tulee kotiin ja antaa terveyskeskuksen vuodeosaston hoitoa vastaavaa hoitoa, kuten esimerkiksi antibiootin tiputuksen suoneen. Tavoite on, että tulevaisuudessa 35 prosenttia hoidosta tapahtuisi kotona. Tämä on keino rajoittaa vuodeosastojen kasvavia asiakasmääriä, Leena Setälä kertoo.

Lisäksi Setälä kertoo kotiympäristön olevan huomattavasti hygienisempi, eikä pelkoa sairaalabakteerista ole.

—Ihminen pääsee kotona myös nopeammin ylös sängystä.

Seutukuntiin suunnitellaan myös tulevaisuudessa kuntouttavaa arviointiyksikköä, jossa selvitetään, mitä jatkohoitoa potilas tarvitsee, vai pärjääkö hän kotona.

Selvitettävää ennen päätöksiä

Varhalla on vielä selvitettäviä asioita, ennen kuin päätös Liedon ja Tarvasjoen terveyspalveluiden osalta tehdään. Tarvasjoen lääkäri- ja hoitajakäyntien määrä on 1.300 käyntiä vuodessa. Se mahtuu laskennallisesti Liedon terveyskeskuksen 23.000 fyysisen käynnin joukkoon, kun otetaan huomioon lähitulevaisuuden tarve lisätä etäyhteyttä terveyspalvelujen saralla. Tarvasjoelta Lietoon siirtyisi myös vajaa 500 neuvoläkäyntiä, joka vastaisi Liedossa 7 prosentin kasvua neuvolakäynneissä. Kouluterveydenhoito -ja hammashoito säilyisi Tarvasjoen koululla.

Avoimia kysymyksiä ovat myös, mitä tiloja Ruska ja Sarastus voisivat tarjota Varhan palveluille ja voisiko esimerkiksi Marttilan suunnalla oleva sote-piste tarjota tarvasjokelaisille palveluja. Lisäksi Littoisiin suunnitellun perhekeskusen kävijäsegmenttiä tulee miettiä. Paikka voisi mahdollisesti palvella myös Liedon eteläosien asukkaiden neuvolatarpeita.

Samaan aikaan käynnissä on myös selvitys siitä, miten palveluverkkosuunnitelmat vaikuttavat kuntien elinvoimaan.

—Sote-keskusten palveluverkkovalmistelussa on käyty kiivastakin keskustelua eri pisteiden osalta. Nyt käynnissä on vaikutusten ennakko-arviointi, eli mahdollisten päätösten vaikutukset väestöön, Leena Setälä sanoo.

Ina Virtanen