Paikalliset | 07.09.2023 10:40

Liedon kuningas tukee Liedon alueen arkeologista tutkimusta

Kuningas-tuotteilla edistetään Liedon alueen arkeologista tutkimusta.

Lieto Lietolainen metallinilmaisinharrastaja Tomi Weiström löysi melko tarkkaan tasan kaksi vuotta sitten lietolaisesta pellosta hopeasormuksen. Sormukseen on kuvattu kruunupäinen partainen ihmishahmo ja kaksi ristikuviota.

—Menin ihan hämilleni, katselin ympärilleni ja laitoin sormuksen taskuun epäuskoisena. Kotimatkalla tarkistin moneen kertaan, että löytö on edelleen tallessa. Vasta kotona uskalsin katsoa tarkemmin, mitä oikein tuli löydettyä, kertoi Weiström Turun Tienoon haastattelussa 9. syyskuuta 2021.

Sormusta on sittemmin tutkittu ja siitä on muun muassa tehty alkuaineanalyysi. Asiantuntijat ajoittavat sormuksen 1100-luvulle tai 1200-luvun alkuun.

Sormus on saanut nimekseen Liedon kuningas, mutta kuka kuningas on kyseessä?

—Ihmisen kuningas. Kristus kuvattiin tuohon aikaan kruunupäisenä kuninkaana. Hengelliseen hahmoon viittaavat myös sormuksen molemmissa reunoissa olevat tasavartiset ristit, kertoo arkeologi Juha Ruohonen.

—Maallisten kuninkaiden kuvia alkaa esiintyä 1300-luvulta lähtien esimerkiksi rahoissa ja ne ovat melko samankaltaisia, mutta Jeesuksesta poiketen heidät on kuvattu yleensä siloposkisina.

Sormuksessa näkyy tekijän kädenjälki.

—Sormus ei ole massatuotantoa, vaan se on ainutlaatuinen, uniikki kappale. Joku on täällä kaivertanut sormuksen runkoon yksityiskohtaiset kasvot.

Kyseessä on kantasormus, jota on saatettu pitää pikkusormessa. Kantajana on todennäköisesti ollut vauraan lietolaisen talon isäntä.

Sormus on nyt Museoviraston hallussa.

Sormus mallina Kuningas-tuotteille

 Jo kaksi vuotta sitten esillä oli ajatus, että Liedon kuningas -sormuksen voisi tuotteistaa ja nyt siitä on tullut totta. Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n (SMTT) kannatustuotteiden jälleenmyyntikanava Muinelma myy Kuningas-tuotteita, joiden tuotoilla tuetaan Liedon alueen arkeologista tutkimusta, kuten löytöjen konservointia ja analysointia. Myynnissä on alkuperäisen löydön mukaan tehty sormus, joko umpikehäisenä tai avorenkaisena, yksi- tai kaksiosainen riipus, kasseja ja t-paitoja. Tuotteiden logona on sormuksen ihmishahmo.

—Moni on halunnut t-paidan juuri tämän kuningas-tekstin takia, Ruohonen esittelee paitaa.

Sormukset ja riipukset ovat leimattua 925 Sterling hopeaa ja ne on valmistettu Suomessa.

Suomen muinaistutkimuksen tuki jakaa lisäksi stipendejä arkeologian opiskelijoille, tukee erilaisia tutkimushankkeita ja on osallistunut keskeisenä toimijana Ravattulan muinaispuvun valmistamiseen.

Etsiä saa, vaan ei kaivaa luvatta

Metallia saa etsiä vapaasti jokaisenoikeuksien rajoissa Museoviraston asettamien suoja-alueiden ulkopuolella. Maanomistajalta pitää luonnollisesti pyytää lupa maan kaivamiseen.

Yli satavuotias löytöesine, jonka omistajaa ei tunneta, on irtain muinaisesine. Esineen löytöpaikkaa ei saa lain mukaan kaivaa tai muuten kajota siihen enempää, jos esine löydetään suosta, syvemmältä maasta tai löytöpaikalla on kiinteään muinaisjäännökseen, kuten hautapaikkaan viittaavia merkkejä.

Muinaismuistolain mukaan maasta löydetyt yli 100 vuotta vanhat esineet kuuluvat valtiolle. Laki velvoittaa löytäjän ilmoittamaan niistä Museovirastoon.

Pekka Remes