Paikalliset | 03.11.2022 14:25

Liedon kehityssuunta kulkee kohti Tarvasjokea

Liedon kehityssuunta kulkee kohti Tarvasjokea

Tarvasjoen hyvinvointikeskuksella järjestettiin viime torstaina keskustelutilaisuus, jossa paikalliset asukkaat pääsivät tuomaan esille ajatuksiaan Liedon kaupunginjohtaja Mika Ingille sekä maankäyttöpäällikkö Jani Kreulalle. Ingin ja Kreulan olivat kutsuneet paikalle Kotiseutuyhdistys Tarvaisten väki. Alkupuheenvuoro kuultiinkin seuran puheenjohtaja Raija Isotalo-Aaltoselta, joka heti peräänkuulutti, että Tarvasjoen asukkailla olisi yhtäläiset oikeudet muihin lietolaisiin nähden. Kaupunginjohtajan ja maankäyttöpäällikön lisäksi yleisössä istui runsaasti paikallisia luottamushenkilöitä, jotka esittäytyivät yleisölle vuorollaan.

Mika Ingi nousi yleisö eteen ja kertoi heti alkuun aikovansa lähteä kehittämään huomattavasti syvällisempää yhteistyötä Tarvasjoen suuntaan. Tämä vaatisi kaupungin organisaatiomallin muutosta.

—Tarvasjoen ekosysteemiä pitää kehittää. Alueen vahvuudet tulee miettiä, hän sanoo.

Ingi totesi, että paikalliset palvelut eivät kehity, ellei paikkakunnalle saada jotain, mikä kutsuu palveluita luokseen. Tarvasjoelta löytyy jo hyvää talkoohenkeä ja tekemisen meininkiä.

—Yhdistyminen Lietoon ei ollut mikään romanssi, vaan pakon sanelema asia, jolla oli tietty vaikutus. Minulla ei ole historian painolastia, vaan kaikki ovat yhtä tärkeitä, hän muistuttaa.

 

Irti pettymyksestä kaupungin suuntaan

Mika Ingin mukaan Tarvasjoen sijaintia ajatellessa, on katse käännettävä muualle kuin Turun suuntaan.

—Mitkä ovat teidän mielestänne alueen mahdollisuudet? Ehkä löytyisi palasia, jotka herättävät Tarvasjoen eloon. Kaupungin organisaatio ei voi suuntaa muuttaa, vaan tarvitaan erilaisia toimijoita. Pettymyksestä kaupungin suuntaan pitäisi yrittää irrottautua, hän muistuttaa.

Kaupunginjohtaja kertoi hänen aikeensa olevan hyviä ja hän tarkastelee Tarvasjokea kehittämisen näkökulmasta. Tarvasjoki ei ole ainoa alue Liedossa, joka tarvitsee kehitystä.

—Samoin Asemanseudulle kaivataan lisää ihmisiä, jotta sinne voitaisiin saada esimerkiksi kauppa.

Kaupunginjohtaja jälkeen ääneen pääsi maankäyttöpäällikkö Jani Kreula, joka heijasti valkokankaalle karttakuvia. Hän esitteli Tyllin alueen uutta asemakaavaa.

—Toiveena olisi saada alueelle yrityksiä ja uusia asukkaita, hän kertoo.

Asemakaavan laajennuksen tavoite on tuoda yrityksiä Hämeentien varteen. Samoin alueen kunnallistekniikkaa saneerataan ja kaivattua veden painetta tullaan nostamaan. Omakotitontteja riittää Tarvasjoella myynnissä, mutta tahti on ollut toistaiseksi hidasta, 1—2 myytyä tonttia vuodessa.

—Loukinaisista Turkuun päin alkaa olla täyttä. Samoin on Avantin alueella. Tänne päin lähdetään siis kehittymään, mutta kehittyminen vie määrätyn ajan, eikä ole mikään hokkuspokkus. Kun myytävä loppuu sieltä suunnalta, siirrytään sen jälkeen tänne, Kreula toteaa.

 

Turvesuon tilanne huolestutti

Juvanrahkan turvesuon kohtalo puhututti tilaisuudessa ihmisiä paljon. Suoalueelle on yksityisen yrityksen toimesta varastoitu betonijätettä, joka on jo ollut kosketuksissa pohja- ja pintavesien kanssa. Uhkasakon saanut yritys ei ole poistanut jätteitään, vaan päin vastoin hakenut kaavamuutosta muuttaa maanottoalue kiertotaloustoimintaan vastaanottaakseen yli 68.000 tonnia jätettä vuodessa.

—Kunnan tehtävä on valvoa, ettei sen alueelle tule sellaista toimintaa, joka tuhoaa elinympäristöä. Meitä sitoo laki kuntalaisten edunvalvonnassa, Jani Kreula sanoo.

Hän kertoo, että ympäristönsuojelu, kaavoitus ja kaupunki lähettävät joko omat tai yhteisen lausunnon Aviin asian saralla.

—Vaikka lupahakemus on vireillä, päätöksenteko on eri asia kuin luvan hakeminen, hän muistuttaa.

Kreulan mukaan turvesuolla ei tehdä tällä hetkellä sellaista toimintaa, mitä sinne on alun perin suunniteltu. Nyt pääpaino on odottaa Ely-keskuksen lausuntoa asiasta.

Tilaisuudessa oli paikalla kourallinen paimionjokilaakson viljelijöitä, jotka esittivät huolensa pohjavesien tilasta. Ainekset vallitsevasta tilanteesta riittäisivät heidän mukaansa jopa elokuvaan. Viljelijät kokivat, että Liedon entisen kunnan ympäristöpuolen ihmisten olisi pitänyt käydä paikan päällä katsomassa turvesuon tilannetta.

Liedon kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Minna Hallanheimo (kesk.) kertoi ottaneensa asian esille kunnassa jo vuosi sitten.

—Keskustelua käytiin kulisseissa. Valtuutetut eivät saaneet tiedotusta asiasta silloiselta kunnanjohtaja Esko Poikelalta, hän sanoo.

Ihmisten huoli alueesta oli käsin kosketeltavissa. Eräässä puheenvuorossa pelättiin, että alueesta tehdään kaatopaikka. Kun toiminnasta lopulta annettaisiin sakkoja, ei yritys maksaisi niitä ja menisi lopulta konkurssiin. Lopulta suoalue jäisi Liedon siivottavaksi.

—Suo asia on kuultu ja mennyt perille, totesi Mika Ingi pitkään jatkuneen keskustelun jälkeen, saaden yleisöltä aplodit.

Vaikka Juvanrahkan kohtalo oli selkeästi paikalle saapuneen yleisön suurin huolenaihe, keskusteltiin tilaisuudessa muistakin tärkeistä asioista. Urheilukentän kenttätuvan kunnostus, päivähoitopaikkojen riittävyys, 10-tien raskas liikenne sekä hyvinvointikeskuksen ruokapalvelun jatkuminen herättivät keskustelua. Lisäksi yksityisteille toivottiin lisää määrärahoja.

Ina Virtanen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.