Paikalliset | 15.06.2023 13:41

Laumanvartijakoirat pitävät pedot loitolla

Kaisa Hilskan karjalaidun oli sähköistetty kummaltakin puolelta,jotta ulkopuoliset eivät pääse sisään ja että koirat pysyvät sisällä.

Lietolainen Karjataidon tila sijaitsee kolmen eri susilauman raja-alueella. Vuosia sitten Kaisa Hilskan pitämällä tilalla tuli huomattavia vahinkoja yhdessä kesässä — silloin asialla olivat ilvekset.

Hilska tuntee tilallisia, jotka ovat päättäneet luopua karjasta suurpetojen aiheuttamien huomattavien tappioiden ja stressin takia. Hilskalle laumanvartijakoirat ja petoaidat olivat apu hätään, eikä petojen aiheuttamia vahinkoja ole koirien vartioimissa lohkoissa sen jälkeen tullut.

Karjataidon luomutilalla järjestettiinkin viime viikolla vierailu, jossa laumanvartijakoirista kiinnostuneet pääsivät tutustumaan tilaan ja erityisesti sen toimintaan koirien kanssa.

—Itse nukun yöni paljon paremmin, kun tiedän, että koirien hälytys on koko ajan päällä. Pahimpina aikoina jouduin itse nukkumaan yöni taivasalla karjan kanssa, Hilska kertoo.

Tilavierailu oli osa WWF:n hanketta, joka pyrkii lisäämään laumanvartijakoirien käyttöä eläintiloilla. Tilalla järjestöä edustanut suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki kertoo ymmärtävänsä suurpetojen aiheuttaman ahdingon karjanpitäjillä, ja haluaa kartoittaa eri ratkaisuja rauhallisemman yhteiselon suhteen petojen kanssa.

—Meneillään oleva kaksivuotinen hanke on ympäristöministeriön rahoittama ja tavoitteena on lisätä tietoisuutta laumanvartijakoirien käytön edellytyksistä, mahdollistaakseen rauhallisemman yhteiselon karjatilojen ja petojen kesken. Tietoisuutta lisätään tilavierailuilla ja erilaisilla seminaareilla, kertoo Niinimäki.

Edellisessä hankkeessa keskityttiin laamojen käyttöön lammasvahteina. Andeilta lähtöisin oleva eläin suhtautuu luontaisesti koira-eläimiä kohtaan aggressiivisesti.

Koiria käytetään nykyään laumanvartijoina jo jonkin verran, mutta kasvunvaraakin olisi.

—Kokemuksemme mukaan koirat mahdollistavat uhanalaisten perinneympäristöjen, kuten Aurajokilaakson ylläpitämistä, kun karja päästetään laiduntamaan laaja-alaisesti, Niinimäki jatkaa.

Miten koiria käytetään?

WWF:n projektityöntekijä Annaelina Kotilainen on tehnyt tutkielman aiheesta. Hänen mukaansa ne, jotka pitävät laumanvartijakoiria, ovat tyytyväisä tulokseen.

—Stressi vähenee, koska koira toimii hälytysjärjestelmänä, hän sanoo.

Kotilaisen mukaan koirien tarkoitus on madaltaa pedon hyökkäysaikeita, ja optimaalisinta olisi, että fyysisiltä yhteenotoilta vältyttäisiin.

Kaisa Hilska on pitänyt tilallaan kahta laumanvartijakoiraa jo vuosien ajan. Molemmat tulivat osaksi tilan arkea noin seitsemän viikon ikäisinä.

Koirista Vahti on keskiaasiankoira ja Bara on maremmano-abruzzese -rotuinen. Hilskan mukaan laumanvartijakoirien suurin haaste on se, etteivät ne voi tietää kuka on uhka ja kuka ei. Tämän takia niitä pitää sosiaalistaa jatkuvasti.

Kun laitumelle lähtee esimerkiksi kävelemään koirien omistajan seurassa, luottavat koirat vieraiden olevan omistajan vastuulla. Ne kuitenkin muuttuvat epäluuloiseksi heti, jos laitumella erkaantuu liiaksi porukasta. Koirat ovat oppineet sanan ”ystävä”, jonka kuultuaan niiden olemus muuttuu rennommaksi. Omine lupineen laitumelle ei siis olisi asiaa.

Hilska ymmärtää, että laumanvartijakoirat eivät ole kaikille otollisin ratkaisu, koska niiden kouluttamiseen menee paljon resursseja ja aikaa. Hänen tapauksessa koirat osoittautuivat hyväksi vaihtoehdoksi.

—Myös lähistön metsästäjien kanssa yhteistyö toimii hyvin. He ilmoittavat heti kun saavat susihavaintoja.

Nykyään susihavaintoja ilmenee lähes parin viikon välein. Karjatappioilta ollaan kuitenkin säästytty, kiitos koirien.