Paikalliset | 21.09.2023 10:24

Kaukolämmön hinta nostaa kiinteistöjen kustannuksia

Liedon Lämpö Oy:n päätuotantolaitos sijaitsee Taatilassa. Se käyttää polttoaineenaan puhdasta haketta. Lisäksi lämpöä tuotetaan Avantissa ja Ilmarisissa. Kuva: Maria Suomi.

Lieto Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna voimakkaasti. Yksi tekijä kasvaneiden kustannusten taustalla on kaukolämpö, joka vaikutti nousuun etenkin Turun seudulla. Suhteellisesti kovin korotus, 19 prosenttia, nähtiin Liedossa, jossa lämmityskustannus nousi 1,58 euroon neliöltä.

—Alueelliset ratkaisut näkyvät vuosi vuodelta voimakkaammin vertailussa. Bio-polttoaineiden hinnan nousu vaikuttaa monella paikkakunnalla kaukolämmön hintaan. Kaukolämpötoimijoiden
tulee pystyä vakauttamaan hintoja tai jopa palaamaan hintaa laskevaan trendiin. Polttoaineiden saatavuudesta ja lämmitysmuodon kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeä tavoite pitkällä aikavälillä, kertoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio liiton tiedotteessa.

Liedon Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Anne Ahtiaisen mukaan Liedossa kaukolämmön tuotanto on perustunut pääasiassa hakkeella tuotettuun lämpöön.

—Hakkeen hinnassa on ihan valtakunnallisestikin ollut merkittävää nousua viimeisen vuoden aikana. Viime vuonna Luonnonvarakeskus ennusti jopa 30 prosentin hinnannousua hakkeelle, hän kertoo.

Lisäksi viime vuonna polttonesteiden hinnan nousu nosti hakkeen käsittely- ja kuljetuskustannuksia ja Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut myös pienellä viiveellä ostopuun hintaan sekä saatavuuteen.

—Venäjän tuonnin loppumisen vuoksi puuta toimitetaan kotimaasta ja samasta puusta kilpailee nyt koko maa, Ahtiainen täsmentää.

Vara- ja huipputehon tuottajana on edelleen öljy, jonka hinta nousi rajusti viime vuonna.

—Eli tuotantokustannusten nousu on vaikuttanut kyllä kaikkialla Suomessa. Salossa kaukolämmön polttoaineena on jatkojalostukseen kelpaamaton jäte, jonka käsittelystä tuottaja joutuu maksamaan. Sillä on merkittävä alentava vaikutus kaukolämmön hintaan, Ahtiainen jatkaa.

Hukkalämpö talteen tulevaisuudessa

Liedossa ei ole tehty merkittäviä kaukolämmön hinnanmuutoksia vuoden 2015 jälkeen.

—Kustannusten nousu on ollut suurempaa kuin hintojen nostaminen. Nyt jouduttiin tekemään kerralla isompi muutos. Perusmaksuja ei ole nostettu vuoden 2015 jälkeen. Edelleen kaukolämmön kokonaishinta Liedossa on vain hieman maan keskiarvoa kalliimpi, Anne Ahtiainen kertoo.

Kaukolämmön tuotantokapasiteetin lisääminen on tulevien vuosien kehityskohteena.

—Tavoitteena on lisätä tuotantokapasiteettia ja tuotantolähteitä. Aurajoki Oy:n tuotannossa syntyvä hukkalämpö on tarkoitus ottaa kaukolämpöverkkoon ja samalla on etsitty myös muita hukkalämmön kohteita. Toisena muutoksena on tarkoitus ottaa käyttöön sähkökattila, jolla pystytään hyödyntämään halpoja tunteja ja alentamaan kokonaistuotannon kustannuksia. Näillä toivottavasti saadaan jatkossa kaukolämmön hinnalle Liedossakin laskua, Ahtiainen päättää.

Kaukolämmön lisäksi kiinteistökustannuksiin vaikuttavat muun muassa sähkön hinta, jätehuoltokustannukset sekä kiinteistövero.

Jätehuollon vertailuhinnat nousivat jätelain uudistuksen toimeenpanon myötä Liedossa 12—14 prosenttia. Veden kustannukset pysyivät kuitenkin ennallaan. Samoin sähkön hinta on viime vuotta huomattavasti paremmalla tasolla.

Kaiken kaikkiaan kiinteistökohtaiset kustannukset nousivat eniten Liedossa 6,1 prosenttia. Varsinais-Suomessa vertailun kallein kiinteistökustannus oli Raisiossa 3,49 euroa neliöltä kuukaudessa. Liedossa kiinteistökustannukset nousivat 3,35 euroon neliöltä.

Marttilan kunnanjohtajaksi valittu Anne Ahtiainen jatkaa Liedon Lämpö Oy:n toimitusjohtajana, kunnes uusi toimitusjohtaja on valittu ja perehdytetty tehtävään.

Ina Virtanen