Paikalliset | 10.11.2022 11:26

Jatkuvan kasvatuksen periaate vaalii monimuotoisuutta

Turun kaupunki järjesti viime torstaina jatkuvan kasvatuksen näytöshakkuun Tortinmäen tanssilavan tuntumassa sijaitsevassa metsässä. Kaikille avoimeen tilaisuuteen kutsuttiin aiheesta kiinnostuneita sekä metsänomistajia. Kutsu oli selkeästi tavoittanut ihmiset, sillä kello 10 aikaan tanssilavan piha oli täynnä huomioliiveihin sonnustautunutta väkeä. Kaupungin metsäasiantuntijat sekä UPM:n väki vastasivat yleisön kysymyksiin sekä kertoivat jatkuvan kasvatuksen hakkuun periaatteesta.

Tiivistettynä tämän periaatteen tarkoituksena on edistää metsän muuttumista tasarakenteisesta vaihtelevammaksi sekä monimuotoisemmaksi, luonnontilan kaltaiseksi metsäksi.

—Jatkuvan kasvatuksen periaate ei aikanaan ollut mediassa esillä, mutta nyt se on saanut puolestapuhujia. Avohakkuita on alettu välttelemään. Eri puulajeilla on erilaisia kasvupaikkavaatimuksia. Avohakkuissa puulaji vaihdetaan ja saadan näin koko kasvupotentiaali käyttöön, tuumaa Tortinmäellä 17 vuotta asunut, nykyisin kyröläinen Juhani Lehto, joka oli saapunut seuraamaan näytöshakkuuta.

Yleisö esitti runsaasti kysymyksiä jatkuvan kasvatuksen periaatteesta. Esimerkiksi korjausvauriot ja ajourat herättivät kysymyksiä.

—Talousmetsissä on kolmen prosentin korkokanta. Mitä korkeammaksi korko käy, sitä intensiivisemmin metsä pitää hyödyntää. Nyrkkisääntö on, että hakkuut tehdään uudelleen 15—20 vuoden välillä tällä korkoprosentilla, metsätalousinsinööri Timo Vahala kertoo.

Seuraavan harvennuksen koittaessa metsästä hakataan tällöin 80 prosenttia.

Yleisö johdatettiin tien toiselle puolelle metsään, jossa metsätöitä tehnyt Ponsse oli pysähtynyt tauolle. Yleisöstä esitettiin kysymys, paljonko kasvutappiota syntyy, jos huonoja puita jätetään kasvamaan.

—Hyvä huomio. Jatkuvassa kasvussa pitää jättää parhaat puut kasvamaan, sillä niiden siemenestä nousee uutta, metsäasiakasvastaava Pentti Pakarinen UPM:ltä vastaa.

Kun metsä harvennetaan, alkaa sen tilalle kasvamaan koivikkoa ja kuusta. 15 vuoden jälkeen koivujen oletetaan olevan 8 metrin mittaisia. Lehtipuut osaltaan rikastuttavat metsän monimuotoisuutta.

Tämä on tavoite myös Suomessa hallitustasolla. Nykyinen hallitus on asettanut tavoitteen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Yksi keino tähän on jatkuvan kasvatuksen periaatteella suoritettava metsähakkuu.

Metsässä vietetyn tuokion jälkeen väki kutsuttiin sisätiloihin nauttimaan kahvia ja pullaa. Tanssilavan edustalta väelle tarjottiin makkaraa. Moni myös heilutti kädessään UPM:n ämpäriä.

Ina Virtanen