Paikalliset | 30.07.2026 15:12

Peltoiltamissa myös vakavia aiheita

Suomen Kasvinviljelijöiden peltoiltamia vietettiin Yliskulmalla Timo Laaksosen Paappalan tilalla viime perjantaina. Paikalle oli saapunut noin 400 henkeä.

Illan avasi Suomen Kasvinviljelijöiden lietolainen puheenjohtaja Juha Raininko.

—Kun maailmalla kriisit seuraavat toisiaan, meidän on pystyttävä tuottamaan keskeiset raaka-aineet omassa maassamme. Kotimainen vilja on osa Suomen turvallisuutta aivan samalla tavalla kuin energia, infrastruktuuri tai puolustus, Raininko muistutti.

Energian hinta on viime aikoina kallistunut. Mukana ovat kallistuneet lannoitteet, kuivatus, polttoaineet ja lähes kaikki tuotantopanokset. Viljelijä kantaa kustannusriskit, mutta markkinahinta ei aina seuraa mukana.

—Jos kotimainen viljantuotanto ei ole taloudellisesti kannattavaa, ei sitä voida ylläpitää juhlapuheilla. Tarvitaan ennustettavaa politiikkaa, kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä ja päätöksiä, jotka vahvistavat suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta eivätkä heikennä sitä, Raininko tähdensi.

Kasvinviljelijöiden mielestä kotieläinten rehujen omavaraisuuden pitää nousta yli 90 prosenttiin. Se olisi oltava kansallisten tukien edellytys kotieläintiloille. Samoin kaikki kevyeen polttoöljyyn kohdistuvat verot olisi palautettava viljelijöille täysimääräisesti.

—Suomen Kasvinviljelijät vaativat, että 1.8.2026 siirrytään tilahintajärjestelmään, jossa otetaan käyttöön reilun kaupan säännöt, ja viljan ostajat kunnioittavat heikoimmassa markkina-asemassa olevaa neuvottelukumppania.

Yhdistys on ainoa aloitteellinen toimija, joka aloitti keskustelua tukien maksujen aikaistamiseksi. Näin viljelijät saisivat hieman taloudellista puskuria syksyn viljanmyyntineuvotteluihin. Ruokavirasto aloittaakin perustulotuen ja uudelleenjakotulotuen maksamisen maatiloille syys—lokakuun vaihteessa.

Kysymyksiä vetyputkesta huoltovarmuuteen

Puheenjohtaja Tero Hemmilä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta kertoi maatalouden yleisistä näkymistä. Raha valuu tuotantoketjussa ylöspäin, ja tiloille on kertynyt korjausvelkaa. Hemmilän näkemyksen mukaan Itämeren alue tulee korostumaan ruoan tuotannossa, mutta pitää olla pääomia, jolla rakentaa tulevaisuutta.

—Tuottajien omistajuus viljasektorissa on heikentynyt. Omistajana voi ohjata liiketoimintaa.

Tero Hemmilä kaipasi viljakauppaan hintajohtajaa, jonka linjauksia muut seuraisivat.

Iltamissa oli läsnä kolme kansanedustajaa, Ritva Elomaa (ps.), Mauri Kontu (kesk.) ja Pertti Hemmilä (kok.), joka ei nimestään huolimatta ole sukua Tero Hemmilälle. Pertti Hemmilä sanoi, että tuottajahinnat ovat 1970-luvun lopun tasolla, ja tuet ovat alemmalla tasolla kuin EU:iin liittyessä.

Elomaa toimii maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana. Hänen mukaansa suomalaisilla on peiliin katsominen paikka, kun on neuvoteltu EU:n tasolla.

Elintarvikelainmuutokset tulivat voimaan kesäkuussa. Uudistus vahvistaa sopimussuhteiden selkeyttä, reiluutta ja ruokaketjun toimivuutta. Elomaa kertoi, että markkinoilla on selvästi pelkoa, mikä näkyi siinä, ettei valiokunta saanut kuultavakseen yhtään tuottajien asiantuntijaa.

Mauri Konnulta kysyttiin kansallisesta vetysiirtoverkosta. Kontu ennusti, että kaasuverkkoa ei rakenneta lähitulevaisuudessa. Elomaa ja Hemmilä olivat samaa mieltä.

Viljamarkkinakatsauksen piti Eero Kovero ViljaTavastiasta. Osuuskunta toimii pääosin viljan välittäjänä, ja se tavoittelee jäsentensä viljalle parasta mahdollista markkinahintaa.

Iltamien yhteydessä oli myös minimessut, joissa oli yli 20 näytteilleasettajaa.

Illan juontaja oli Sari Tamminen.

Pekka Remes