Paikalliset | 26.10.2023 11:05

Hiljaakin voi purkaa, osoitti Turun Aluepurkaus

Turun Hepokulta on ollut Turun Aluepurkauksen iso työmaa viime vuodet. Toimitusjohtaja Jukka Vesalainen kertoo, että kerrostalojen julkisivuja on purettu heidän kehittämällään uudella menetelmällä.

Turun Hepokulta on ollut viime vuodet yksi iso työmaa, kun 1960—1970 taitteessa rakennettua lähiötä on kohennettu kuntoon.

Ison saneerauksen ovat kokeneet Hepokullan ikoniset elementtikerrostalot. Pääurakoitsijana niissä on toiminut lietolainen Suomen Ohutlevyasennus Oy, ja purkutyötkin on tehty lietolaisfirman voimin:

—Kerrostaloja on ollut työn alla kaikkineen 26 plus kolme. Yhteensä 33.000 neliötä purettavaa ja yli 870 parveketta, kiteyttää Turun Aluepurkaus Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, paattislainen Jukka Vesalainen.

—On tämä ollut valtava hanke. Ei helpolla tule toista näin suurta.

Aluepurkaus on vastannut kerrostalojen julkisivujen purusta. Käyttöikänsä päässä olleet betoniset julkisivuelementtien kuoret sekä eristevillat on purettu pois uusien tieltä.

Erikoista on ollut se, että purku on tehty tavallista nopeammin ja niin ääneti, että asukkaat ovat voineet olla sisällä huoneistoissaan remontista huolimatta.

—Kun mietitään tavallista purkamistilannetta, siitähän tulee kova ääni, kun betonia piikataan, Vesalainen muistuttaa.

Piikkausrobottia ei ole kuitenkaan käytetty kuin vähän, sillä Turun Aluepurkaus on korvannut sen itse kehittämällään hydraulitarraimella, joka on liitetty purkurobottiin. Uusi patentoitu keksintö toimii matalammilla äänenpainoilla ja on tarkempi.

—Hydraulitarrain takertuu vain purettavaan osaan, eikä siten vaurioita jääviä rakenteita.

Se on myös nopeampi.

—Huonona päivänä puretaan 100 neliötä, hyvänä 300 eli käytännössä yksi kerrostalon päätyala. Piikkaamalla työpari sai purettua päivässä noin 40 neliötä, Vesalainen vertaa.

Isosta projektistaan sekä keksinnöstä myönnettiin yhtiölle tunnustusta syyskuussa. Suomen Purkuliikkeiden liitto FDA palkitsi Turun Alupurkauksen Hepokullan-hankkeen vuoden 2023 purkuhankkeena.

Avoimuutta alalle

Oli 5. lokakuuta ja vuosi 1988. Jukka Vesalainen oli juuri päässyt armeijasta ja meni töihin isänsä purkufirmaan.

—Olin pari viikkoa faijalla töissä ja lähdin sitten omille teille. Perustin oman firman.

Vesalainen myi yrityksensä 2002 Lemminkäiselle, työskenteli niissä leivissä kuusi vuotta ja osti liiketoiminnan taas takaisin itselleen.

—Sillä tiellä on nyt pysytty. Tämä on Turun vanhin samalla nimellä toiminut purkuyritys.

Toimialuetta on Etelä-Suomi, mutta erityisesti hissien purkaminen vie yritystä ympäri Suomen.

Turun Aluepurkaus työllistää kesäsesongin aikana 25 työntekijää, talvella viitisentoista. Toimitilat ovat olleet jo pitkään Tuulissuolla Luolakalliontiellä.

—Varsinkin nyt kulkuyhteydet Liedosta ovat tosi hyvät. Lieto on myös suht joustava kaupunki. Asioita saa notkeasti eteenpäin.

Purkuala on 35 vuodessa muuttunut huimasti. Ala on nykyään paljon läpinäkyvämpi ja hyvä niin, Vesalainen toteaa.

—Purkumarkkinoille on tullut paljon sääntöjä ja säädöksiä esimerkiksi kierrätyksen suhteen. Valvotaan ja seurataan, mihin puretut materiaalit viedään. Se on tosi hyvä.

Valtaosa puretusta valjastetaan uusiokäyttöön.

—Meidän Hepokullan kohteestakin 98 prosenttia materiaaleista kierrätetään. Esimerkiksi betoni murskataan ja käytetään uudestaan betorockina. Vain asbestipitoisen rakennusosat menevät ongelmajätteisiin.

Kehittelytyö jatkuu

Viime vuodet ovat olleet purkuihin erikoistuneelle yhtiölle suotuisat. Työkohteita on piisannut. Vanhaa on purettu uuden tieltä ja rakennusten julkisivuja päivitetty.

—Katsotaan, mikä on tilanne tästä eteenpäin. Rakennusala kun on nyt hiljentynyt, Jukka Vesalainen sanoo.

Ostovoima on pienentynyt, ja esimerkiksi taloyhtiöiden remontteja pantu jäihin. Vähänkin ylimääräisistä menoista halutaan karsia, joten investointeja siirtää eteenpäin.

Tämän hetkinen valtion hallitus myös luopui tukemasta ”talojen terveyttämistä”.

—Edellisellä hallituskaudella tuettiin kor-
jausrakentamista, sitä että vanhat vaihdetaan energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Tuettiin esimerkiksi sitä, että taloyhtiö uusii julkisivumateriaalit ja eristeet, vaihtaa ikkunat uusiin tai lämmitysmuodon maalämpöön.

Varmaa kuitenkin on, että Turun Aluepurkaus jatkaa hydraulitarraimensa kehittämistä.

—Tarrainta kehitettiin pitkään, useampia vuosia, ja siitä tehtiin monenlaisia versioita. Meillä oli prototyyppi valmiina, ja sitten lietolainen suunnittelija Mikko Suikki teki siihen vielä hyviä muutoksia, Vesalainen jatkaa.

—Seuraavaksi yritetään kehittää tarraimesta sellainen versio, jota pystyisi käyttämään käsin. Siten ei tarvittaisi kurottajaa.

Maria Suomi