Paikalliset | 23.03.2023 10:17

Asuinalue lähellä keskustaa ja luontoa

Raimo Valkama (edessä), Timo Suvanto (vas.) ja Jouni Mäkinen ovat aktiivisia vierunpuistolaisia.

Alussa olivat metsä, kallio ja sitä viistävä Hämeentie. Sitten tuli asemakaava. 1982 alkoi aivan Liedon keskustan kupeeseen rakentua uusi asuinalue, Vierunpuisto.

Timo Suvanto osti sieltä tontin ensimmäisten joukossa.

—Kun aloin rakentaa, ei ollut vielä tietä eikä tullut vettäkään, hän muistelee.

Säännöt rakentamiselle olivat tiukat. Kaava määritti materiaaleja, katon, värejä. Talot tiiliverhoiltiin. Alueen luonnollisuus tuli säilyttää, rakentamista sopeuttaa kallioisen maaston muotoihin.

—Esimerkiksi aitoja ei saanut istuttaa, sillä alue haluttiin säilyttää metsäisenä, Jouni Mäkinen jatkaa.

Kun Vierunpuisto alkoi nousta, siitä puhuttiin kylillä ”rahakukkulana”.

—Jotkut näkivät sen rikkaampien alueena, mutta oliko se sitten niin, Mäkinen epäilee.

Vierunpuisto rakentui Sipilän maille ja sen toteuttivat yhdessä Liedon kunta ja Liedon Säästöpankki. Kunnallisneuvos Jaakko Kailialaa pidetään alueen ideoijana. Vierunpuiston suunnittelusta vastasi Tuomo Peltolan suunnittelutoimisto. Teiden nimet saivat inspiraationsa Aleksis Kiven tuotannosta.

Nopeasti uusi asuinalue sai myös oman asukasyhdistyksensä. Virunpuiston asukasyhdistys ry:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Viime keskiviikkona aktiivit kerääntyivät juhlavuosikokoukseen Nautelan kartanolle.

1980-luvun jälkeen alue on laajentunut paljon, useammassa eri vaiheessa. Voidaan sanoa, että nykyään yhtenäisen alueen muodostavat Vierunpuisto, Sillilä, Vieru ja sen uusin pääty, Maunula. Nämä kaikki ovat nykyään asukasyhdistyksen toiminta-aluetta.

—Jaoimme juhlavuosikokoukseen kutsuja koko alueelle, yhteensä 680 postilaatikkoon, viimeiset 13 vuotta asukasyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Mäkinen kertoo.

Ja lisää lienee luvassa. Seuraavaksi kaupungin odotetaan kaavoittavan tontteja niin sanotulle Mattilanpellolle eli Jukolantien ja Kivimetsäntien väliselle peltokaistaleelle.

Ohitustietä Loukinaisiin kaivataan

Ensimmäisenä aktiivisena Vierunpuiston asukasyhdistyksen puheenjohtajana toimi Raimo Valkama. Timo Suvanto on kuulunut yhdistykseen alusta alkaen ja toiminut sen hallituksessa pääasissa rahastonhoitajana.

—Vierunpuistossa oli aikoinaan tiivis henki. Kaikki juttelivat keskenään. Yhdessä tehtiin paljon, miehet muistelevat.

Yhdistys on olemassaolonsa aikana ollut aktiivinen kunnan suuntaan. Yksi aloitteista toteutui vuonna 2012, kun kymppitien ja Jukolantien risteykseen tulivat liikennevalot.

Yksi vielä toteutumaton on ohitustie Kahlojantieltä Haimiontielle. Esityksen tekemisen jälkeen tontitus on muuttunut sekä Vierun että Loukinaisten päässä. Tien tarve ei ole kuitenkaan poistunut, Mäkinen muistuttaa. Oikotietä tarvitaan varsinkin sitten, kun Mattilanpellon myötä asukasmäärä yhä lisääntyy.

Asukasyhdistyksen hallitus kokoontuu viidestä kuuteen kertaa vuodessa. Edunvalvonnan lisäksi yhdistys järjestää tapahtumia. Suurin niistä on Vierupäivät, joka on tänä vuonna 7. toukokuuta. Lieto-viikon yhteydessä yhdistys tunnetaan Vierunkosken kalastuskisoista.

—Olemme olleet mukana järjestämässä Lieto-Bluesia. Nyt helmikuussa järjestettiin Lieto-Bluesin 10-vuotisjuhlakonsertti, ja viime kesänä pidettiin kirkossa blues-gospelkonsertti, Jouni Mäkinen summaa.

Säilyköön maalaismaisuus

Kun Vierunpuiston väeltä kysyy, mikä omassa asuinpaikassa on parasta, korostuu kaksi asiaa: luonnon mutta myös keskustan läheisyys. Vieru on hyvä yhdistelmä niitä molempia.

Keskustan palvelut, kuten koulut ja kaupat, ovat kivenheiton päässä. Vielä lähempänä on Lietohalli ja sen ympäristön liikuntamahdollisuudet.

Kaija Salokannel kertoo muuttaneensa seudulle 28 vuotta sitten nimenomaan sen luonnon ja vehreyden takia.

—Toivon, että Vierun maalaismaisuus säilyy. Turussa tehdään nyt kovin täydennysrakentamista. Sitä en tänne haluaisi, Salokannel toteaa.

Juhlavuosikokouksessa väki intoutui ideoimaan, mitä kehitettävää Vierussa olisi. Ainakin leikkikenttien hoitoon tulisi kuulemma satsata entistä enemmän. Tarvetta olisi parkkipaikalle, jonne Föliä käyttävät voisivat jättää autonsa.

—Ja palvelutalo! Se tarvittaisiin, joku veisteli ja moni oli samaa mieltä.

Maria Suomi