Paikalliset | 28.11.2019 08:46

Liedon lähes sata liikuntapaikkaa kovassa käytössä

Liikuntasihteeri Mika Närvin (vas.) ja liikuntapaikkamestari Kai Lagerströmin laatima liikuntapaikkaselvitys kertoo, että työmäärä kunnan liikuntapaikkojen kanssa on iso, ja kehittämistäkin tarvitaan. Yksi esimerkki onnistuneesta pienhankkeesta ovat Keisvuorelle johtavat kuntoportaat, joihin tehdään vielä parannuksia käyttäjien palautteen perusteella.

LIETO Kun valtiovalta on määritellyt kansalaisten liikuttamisen pääpainopisteeksi kansanterveyden, vastuu sen toteuttamisesta on delegoitu kunnille. Kuntien ylläpitämillä liikuntapaikoilla, saleissa, halleissa ja ulkokentillä kun tapahtuu valtaosa suomalaisten vapaa-ajan liikkumisesta.

Liedossa on saatu valmiiksi kolmas liikuntapaikkaselvitys, joka pitää sisällään paitsi nykytilanteen inventoinnin, myös investointilistaa ja ajatuksia tulevaisuuden tarpeista. Selvityksen tekivät liikuntasihteeri Mika Närvi ja liikuntapaikkamestari Kai Lagerström.

—Liedossa on nyt 92 virallista liikuntapaikkaa, joita hoidetaan 1,7 henkilötyövuodella. Vaikka kunta kasvaa, liikuntapaikkojen määrärahat eivät. Ensi vuoden talousarviossakin liikuntapaikkarahoista leikattiin juustohöylällä, Lagerström hymähtää.

Kunnassa on pikkuhiljaa uusittu koulujen yhteydessä olevia lähiliikuntapaikkoja, viimeksi kesällä Loukinaisten koulun piha. Vain Pahkamäki ja Keskuskoulu ovat tekemättä, niistäkin Keskuskoulun kohdalla saattaa paikka jäädä tekemättä koulun mahdollisen remontin vuoksi.

—Rahastahan se aina kiinni on, yhden koulun piharemontti maksaa noin 60.000 euroa. Suunnittelua on tehty yhdessä koulujen kanssa ja se malli on osoittautunut toimivaksi. Näihin kohteisiin valtionosuuksia on saatu mukavasti, Närvi kertoo.

Viimeaikaisia tai tulevia pienkohteita ovat muun muassa Järvelän melontalaituri, Aurajoen melontareitin koskikohtien rantautumispaikat Vierussa ja Vääntelässä sekä pyöräilyverkoston kyltitys. Keisvuoren kuntoportaat ovat osoittautuneet erinomaiseksi investoinniksi, ja pikkuviilausta tehdään portaisiin ensi keväänä. Lietohallilla vaihdetaan salin valaistusjärjestelmä ja parkettipinta lakataan uusiksi.

Tarvasjoella edessä muutoksia

Suurimmat ongelmat koskevat nimenomaan rakennuksia ja sisäliikuntaa. Manttaalin rakennus on tällä hetkellä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi, ja kamppailulajit taivasalla. Tarvasjoella salipula on akuutti.

—Se on selvä asia, että sinne tarvitaan toimiva sisäliikuntapaikka. Joko se on Tarvashovi tai sitten uudisrakennus. Manttaali taas on palvellut tanssijoita, Keskuskentän käyttäjiä ja budolajien harrastajia erinomaisesti, mutta on remontin tarpeessa. Manttaalille tarvitaan toimivat pukuhuoneet ja suihkutilat, Närvi ja Lagerström toteavat.

Ulkokentistä Saukonojan kentällä tehdään koulun myynnin jälkeen muutoksia. Kenttä säilyy silti yleisessä käytössä, ja siellä on pakkastalvena koko kunnan parhaat vapaan jään käyttömahdollisuudet.

—Saukonojan kenttä on ollut remontin tarpeessa vuosikausia, ja minä olen sitä pyrkinyt edistämään. Rahaa vain ei ole löytynyt, Närvi harmittelee.

Kenttä kärsii seisovasta vedestä ja esimerkiksi syyssateiden aikaan ei kentälle ole asiaa.

Vedestä puheenollen, uimahallista tai maauimalasta Liedossa on puhuttu vuosikymmeniä. Tarvasjoki-kuntaliitoksen myötä kuntaan tuli uimahalli, josta kunta kuitenkin haluaa eroon tavalla tai toisella. Vaihtoehtoja ovat joko hallin myynti tai sen sulkeminen.

—Maauimalakin on pitkän tähtäimen investointisuunnitelmassa, Lagerström muistuttaa.

Matti Lehtonen