Pääkirjoitus | 30.04.2025 11:33

Vappusatonen

Tätä kirjoittaessa ei vielä ole tietoa, kuka on valittu Kelan pääjohtajaksi, mutta poliittiseen kielenkäyttöön jäänee sanonta vappusatosesta yhtä varmasti kuin Antti Rinteen (sd.) vappupuheen vappusatanen vuonna 2018. Puheessa alle 1.400 euron kuukausieläkkeisiin luvattiin sadan euron nettokorotusta. Maan taloustilanne ja varsinkin koronaepidemia taisi vaikuttaa tämän lupauksen käytännön toteuttamiseen.

Kuten huomataan, sanonnat alkavat elää omaa elämäänsä, sillä vappusatasen ensi-illasta on jo seitsemän vuotta. Vappusatonen saattaa alkaa tarkoittaa niin sanotusti sopivan ehdokkaan valintaa sopivaan virkaan. Uutissuomalaisen tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta ei hyväksy poliittisia virkanimityksiä. Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia vastusti ajatusta, että virkoihin valitaan poliittisesti sopivin eikä välttämättä pätevin henkilö.Yhdeksän prosenttia hyväksyi poliittiset nimitykset. 15 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.

Sunnuntaisessa Ylen pääministerin haastattelutunnissa pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, ettei poliittinen ura ei tee kenestäkään epäpätevää, mutta silti pitää olla osaamista. Niinpä. Ehkä pitäisi ajatella armollisesti, ettei poliittinen ura vie ketään paarialuokkaan, kaikista virkatehtävistä hyljätyksi.

Mitä vapun poliittisissa puheissa on odotettavissa? Oppositiopuolueiden edustajat arvostelevat hallitusta ja puoliväliriihen verotuspäätöksiä. Hallituspuolueiden edustajat ovat eri mieltä ja puhuvat verotusratkaisujen dynaamisista vaikutuksista. Pari sanaa käytetään kansakunnan polarisaatiosta, globaalista murroksesta ja kauppasodista. Maailma ei ole kuten ennen, tai ei ainakaan kuten oli vuosi sitten.

Ja lopuksi lyhyt lainaus Larin Kyöstin Vappulaulusta: Nyt iloitkaa nyt laulakaa/niin kaunis taas on maa/mut kauniimpi se toivo on/min kevät kasvattaa.

Pekka Remes

Lue vanhempia pääkirjoituksia