Pääkirjoitus | 24.02.2022 08:14

Kriisistä kriisiin

Pari vuotta sitten käynnistynyt koronakriisi tuli suurimmalle osalle eurooppalaisista, myös suomalaisille, pyytämättä ja yllättäen. Pyytämättä tuli tämä tuoreinkin, koko maanosaa koetteleva ja Venäjän agitoima kriisi. Yllätys se ei ainakaan Suomessa ollut. Johonkin tämäntyyppiseen on varauduttu kohta 80 vuotta, josta viimeiset viisitoista muiden Venäjän naapurimaiden esimerkkejä seuraillen ja niistä oppien. Siksi presidentti Sauli Niinistönkin oli omaan mutkikkaaseen tyyliinsä tiistaina helppo todeta, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.

Ukrainaa ei käy kateeksi. Maa ei ole missään vaiheessa modernia historiaansa ollut varsinaisesti toimivan, resilientin yhteiskunnan perikuva. Korruptio on suurin ongelma, historian painolasti toinen. Ukrainalaiset sen sijaan ovat osoittautuneet varsin sitkeiksi ja päättäväisiksi. Maanpuolustustahto on noussut Krimin valtauksen (2014) jälkeen huimasti. Maanpuolustuskykyä taas ovat kasvattaneet ukrainalaisten itsensä tukena etenkin Yhdysvallat ja Nato sekä eurooppalaiset kumppanit.

Suomi on ollut esimerkiksi Baltian maita ja Puolaa varovaisempi. Aseita ei viedä konfliktimaihin. Ei, vaikka vastaavassa tilanteessa Suomi itse tuskin tyytyisi naapurimaiden ”hallituslinjauksiin”. Tulee mieleen vanha sanonta, aattelepa omalle kohalle.

Jos hopeareunusta sodan sumuverholta hakee, se löytynee turvallisuuspoliittisen keskustelun kiihtymisestä. Kenen joukoissa seisot, kenen taistoa seuraat vierestä?

Matti Lehtonen

 

Lue vanhempia pääkirjoituksia

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.