Pääkirjoitus | 18.02.2021 08:25

Valtaa jaossa, ottajat vähissä

Vaikka Liedon ja Ruskon päättävät puolueet tässä lehdessä kertovat kuntavaaliehdokkaiden haalinnan olevan hyvässä vauhdissa ja helpompaa kuin neljä vuotta sitten, kentältä kantautuu toisenlaisiakin viestejä. ”Vaikeaa on, ei voi kieltää”, kertoo yksi lietolainen puolueaktiivi, toinen harmittelee työikäisten ja perheellisten ehdokkaiden vajausta. ”Heidänhän pitäisi olla päättämässä, ei tällaisten vanhojen ukkojen”.
Kuntavaalien merkitystä on korostettu pitkään, matalasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta tai siitä johtuen. Valtuustoissa päätetään lähipalveluista, tienpätkistä ja kaavoituksista, sanotaan. Ja ihan aiheesta. Harvemmin muistetaan lisätä, että kuntien tehtävistä ja kiintiöistä päätetään eduskunnassa. Työntekijöiden palkoista työmarkkinapöydissä ja elinvoimasta yrityksissä.

Oletetaan, että hallituksen soteuudistus tällä kertaa läpäisee päätöksentekoprosessin. Soten mukana katoaa kuntien liikevaihdosta vähintään puolet, joillain paikkakunnilla jopa 80 prosenttia. Mikä on kunnanvaltuuston rooli tämän jälkeen?
Varhaiskasvatus ja peruskoulutus ovat tietysti suomalaisten kannalta erittäin tärkeitä asioita, ja jatkossakin kuntien järjestämiä palveluita. Kaavoittamaan ja elinvoimaa lisäämään tarvitaan toki työtä. Luottamushenkilöt eivät kuitenkaan tätä työtä tavallisesti tee.
Kehnon kuntatalouden, hektisen arjen ja vähenevän vallan aikoina kuntapäättäjäksi ryhtyminen ei houkuta entiseen malliin. Toivottavasti edes äänestäminen houkuttaa.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia