Pääkirjoitus | 04.06.2020 08:47

Kuukaudessa lääkärille, kahdessa ja puolessa hammaslääkärille

Terveydenhuoltolaissa säädetään kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäismääräajoista. Monelle työterveyshuollon piiristä esimerkiksi työttömyyden tai eläköitymisen vuoksi julkisen terveydenhoidon asiakkaaksi siirtyvälle nuo määräajat tuntuvat hurjilta, vaikka ne ovat myös käytännössä todellisia.

Terveyskeskukseen on saatava arkipäivisin virka-aikana yhteys välittömästi. "Välittömästi" tarkoittaa usein sitä, että automaatti kertoo, milloin terveysasemalta soitaan takaisin ja kuinka monta soittoa on ennen sinua jonossa. Hoidon tarve on arvioitava viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta. Siihen ei lääkäriä tarvita, vaan arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö.

Hätiköinti ei kannata, sillä tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa. "Kohtuullisen ajan" maksimi on kolme kuukautta.

Liedon pääterveysasemalla on ei-kiireellisen hoidon jonotusaika viimeisen virallisen odotusaikatiedotteen mukaan 32 arkipäivää eli pitkälti toista kuukautta. Marttilassa jono oli 27, Koskella 22 ja Tarvasjoella 15 arkipäivää.

Hammaslääkäriin ei-kiireellisen hoitoon pääsee Liedossa 73 arkipäivän kuluttua. Odotusajan maksimi kaikkina kalenteripäivinä laskettuna on yli 100 päivää.

Luvut kertovat ei-kiireellisistä. Vakavissa tapauksissa lääkärille on päästävä samana päivänä. Jos se ei terveyskeskuksen aikatauluun mahdu, potilas hakeutuu Turkuun yhteispäivystykseen.

Kun koronaepidemia siirsi terveydenhoidon painopistettä tavanomaisesta toiminnasta enemmän hengitystieinfektioiden suuntaan, moni normaalin ajan saanut jätti menemättä lääkäriin. Tämä on todettu etenkin erikoissairaanhoidossa. Tuo on vaarallista kehitystä, sillä hoitamatta saattaa jäädä sellaisia sairauksia, joissa hoito tai kontrolli määräajoin on elintärkeää.

Rauli Ala-Karvia

Lue vanhempia pääkirjoituksia