Pääkirjoitus | 25.07.2019 00:00

Työllisyyden jatkuva kasvu vaatii lisätoimia

Varsinais-Suomen työllisyystilanne jatkaa kohenemistaan. Kesällä työttömiä ilmestyy tilastoihin luontaisesti lisää, mutta vuodentakaiseen verrattuna luvut ovat iloisia: maakunnassa työttömiä on 2.100 vähemmän kuin vuosi sitten. Horisontissa näkyy kuitenkin mustia pilviä.
Maailmantalous on kasvanut jo vuosikymmenen. Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota, erilaiset levottomuudet Lähi-Idässä, Saksan talouden hyytyminen, Brexit ja ilmastonmuutos, kaikki potentiaalisia uhkia Suomen pienelle, avoimelle ja vientivetoiselle taloudelle. Jos USA nostaa autotullejaan, Uudenkaupungin autotehtaan liukuhihna hidastuu. Jos öljykuljetukset Hormuzinsalmella loppuvat, osakekurssit kyykkäävät ja Suomessa alkavat lomautukset.
Maailman myrskyihin ei pienellä Suomella ole juuri sanomista. Se, mitä täällä voidaan tehdä matkalla kohti täystyöllisyyttä, jakaa asiantuntijoita. Palkansaajapuolella toivotaan porkkanoita, työnantajapuolella keppejä. Todennäköisesti molempia tarvitaan, mutta myös työelämän, koulutuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistuksia.
Yksi askel kohti maakunnan täystyöllistymistä on Turun yliopistolle annettu diplomi-insinöörien koulutusoikeus. Sillä ei saada tuhansia uusia työpaikkoja, mutta parannetaan alueen tärkeiden työllistäjien toimintaedellytyksiä. Koulutetuilla ihmisillä on taipumus myös perustaa uusia potentiaalisia työllistäjiä.
Syyskuussa istuntokautensa aloittava tuore Antti Rinteen (sd.) hallitus on asettanut työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin yhdeksi päätavoitteistaan. Luku kyllä kelpaisi, mutta töitä riittää.

Matti Lehtonen

Lue vanhempia pääkirjoituksia