Pääkirjoitus | 30.04.2019 09:00

Aatteiden sijasta vapussa kiinnostaa säätila

Useimmalle ihmiselle vapunvieton tärkein asia etukäteen on sää. Useimmiten vielä vappua vietetään jo edellisenä päivänä, eli Vapun päivän aaton illan kelit määrittävät, onko ihmisellä oikeasti hauskaa vai ei.

Tänä vuonna vappu osuu keskelle viikkoa, joten kovin pitkiin juhlaputkiin ei ole mahdollisuutta niillä, joita työ tai koulu kutsuvat jo torstaina. Historiasta toki tiedetään, että omalla ilmoituksella kuitattavat sairauslomapäivät painottuvat tällä viikolla torstaille ja perjantaille.

Vappua on vietetty kevään juhlana, ylioppilaiden riemujuhlana ja työväen kansainvälisenä mielenosoituspäivänä, jolloin marssitaan lippujen perässä ja kuunnellaan väkeviä puheita. Tai niin oli vielä 1970-luvulla. Vappu on kaupallistunut: tärkeintä ovat sima, munkit, foliopallot, silliaamiainen, kuohuviini ja kesäisen kevyt vaatetus.

Vappua on totuttu juhlimaan myös suomalaisen työn päivänä. Ainakin palvelualoilla suomalaista työtä juhlitaan työpaikoilla, sillä kauppaliikkeet ovat samalla tavalla auki kuin minä muuna päivänä hyvänsä.

Vappu on leimallisesti kaupunkilaisten juhla, sillä eihän maatalousväestöllä ollut samanlaista mahdollisuutta pitää keskellä viikkoa vapaapäivää kuin kaupunkilaisväellä. Vapun aatteen palokin saattoi korostaa vapun roolia maalla tavallisena työpäivänä. Kun lapset olivat vapaalla koulusta, kevään juhla sopi erinomaisesti esimerkiksi sonnanajoon. Ehkä varhemmin vappua pidettiin maallakin pyhäpäivänä , koska toukokuun ensimmäinen oli pyhän Valburgin muistopäivä.

Hauskaa vappua itse kullekin!

Rauli Ala-Karvia

Lue vanhempia pääkirjoituksia