Paikalliset | 28.10.2021 08:15

Vieraslajia läjitettiin Vanhalinnan pelloille

  • Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin seurasi viime viikolla keltalammikin koneellista poistoa Vanhalinnan mailla Liedossa. Näppärää amfibiokonetta käytteli Tomas Östermalm.

  • Tomas Östermalm ohjasi amfibiokonetta Aurajoessa ja sen penkoilla. Kone niittää, kerää ja kuljettaa keltalammikin pois joesta.

  • Keltalammikki on kelluva vesikasvi, joka valtaa joessa nopeasti alaa muilta eliöiltä.

Lieto Salakavala, hankala, haitallinen ja vakava ongelma. Vieraslaji keltalammikkia kuvaillaan Aurajokisäätiön verkkosivuilla vähemmän mairittelevasti. Säätiö on tarkkaillut keltalammikin leviämistä varsinaissuomalaisissa vesistöissä sen jälkeen, kun puutarhalammikoista karannutta lajia ensimmäisen kerran Littoistenjärvessä havaittiin.
—Silloin, vuonna 2012, esiintymä oli pieni ja saatiin tukahdutettua, Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin muistelee.

Vuosina 2019 ja 2020 säätiö kokeili Liedon Vanhalinnan ja Hakkisten välillä käsipelillä tehtyä kitkentää, joka kyllä tehosi, mutta oli kovin työlästä. Keltalammikki-havainnot ryöpsähtivät viime kesänä helteiden myötä. Lajia on runsaasti paitsi Aurajoessa, myös Haunisten altaassa Raisiossa, Luolalanjärvessä Naantalissa sekä Maarian Altaalla. Paimionjoestakin on kasvia havaittu.

Lammikista tuli ikuinen riesa

Kaikki vieraslajit eivät ole välittömästi haitallisia, mutta keltalammikki on. Kelluva vesikasvi leviää rönsyjen, siementen ja kasvinosien välityksellä tehokkaasti ja kasvaa nopeasti, jopa metrin kuukaudessa. Aurajoen kaltaisen niukkavetisen joen keltalammikki voi siis vallata parissa kesässä syrjäyttäen samalla alkuperäisen lajiston. Umpeenkasvaneen joen virkistyskäyttö vaikeutuu ja hajoavat kasvustot kuluttavat vedestä happea.
Aurajokisäätiö poistatti viime viikolla joesta keltalammikkia Östermalm Oy:n amfibiokoneella. Alumiininen, ketterä työkone sekä niittää että kerää, ja nousee vielä näppärästi jokipenkkaa ylös. Lammikki läjitettiin Vanhalinnan pelloille.

—Jotain on pakko tehdä. Amfibiokone on tosi tarkka ja tehokas, varmistuksena alajuoksulla on vielä puomi, jotta kasvinpalaset saadaan talteen eikä kasvi leviä alajuoksulle. Toistaiseksi sitä ei ole Halistenkosken alapuolella tavattu, Sinikka Paulin kertoo.
Keltalammikki on osoittautunut sitkeäksi torjuttavaksi, ja parhaat tulokset saadaan sen juurakot poistamalla. Aurajokisäätiö on poistanut kasvia Aurajoesta kolmena vuonna, mutta ensi vuodelle rahaa vieraslajin torjuntaan ei ole. Toive onkin vapaaehtoisessa torjunnassa.
—Voi tuntua turhauttavalta, jos niitosta huolimatta kasvi palaa muutamassa viikossa. Ei sitä koskaan kokonaan pois saada, mutta pyrimme pitämään kasvun aisoissa, Paulin päättää.

Matti Lehtonen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.