Paikalliset | 20.10.2022 12:21

Tomi Weiström löysi palan Liedon hopeista historiaa

Tomi Weiström löysi palan Liedon hopeista historiaa

Yliskulmalla asuva Tomi Weiström, 43, on harrastanut metallinetsintää kolme vuotta. Kansa puhuu ”piipparimiehistä”, jotka kulkevat runoilijan sanoin poluilla ja aitovierillä etsien maahan jääneitä metalliesineitä. Eniten löytyy pullonkorkkeja, mutta löytyy myös esineitä, joilla on historiallista merkitystä. Sellainen on esimerkiksi Liedosta löytynyt viikinkiaikainen rahariipus.

Suomen Kansallismuseon intendentti Jani Oravisjärvi pitää Weiströmin löytöä merkittävänä.

—Tomin löytämä raha on hyvin harvinainen bysanttilaisen hopearahan paikallinen jäljitelmä ja kunnoltaan yksi parhaimmista, Oravisjärvi arvioi.

—Rahassa on tyypilliseen tapaan niitin jälki keskellä mieshahmon otsaa eli rahaa on kannettu riipuksena. Kyseinen raha on valmistettu joko Turun tai Hämeen seudulla. Edellisen kerran vastaavanlainen raha onkin löydetty Sysmästä vuonna 2017 osana isompaa hopeakätköä.

Rahan esikuvana on toiminut Bysantin hallitsijan Konstantinos IX Monomakhoksen (hallitsi 1042—1055) miliaresion-raha. Liedosta löydetyn rahan ajoitus perustuu karkeasti alkuperäisen rahan ajoitukseen.

Esihistoriallisten esineiden tyypillisiä löytöpaikkoja ovat alueet, joiden lähellä on vesistöä, kuten pellot sekä kumpareet, joissa on saattanut kalmistoalue.

—Kun löysin hopearahan, ensimmäinen ajatus oli epäuskoinen innostus: Mitä ihmettä olin löytänyt? Tunnistin heti, että kyseessä on vanha raha. Hetken aikaa olin yhtä historian kanssa. Aloin miettiä, minkälaista elämää on silloin eletty, Weiström kertoo metallinetsijän tunnelmista.

Tuhat vuotta sitten ihmisten ajattelu- ja päättelykyky ovat olleet samanlaista kuin meidän aikamme ihmisillä, mutta heidän esineensä ja tietonsa maailmasta ovat olleet erilaista kuin meillä. Heidän tunteitaan ovat muokanneet heidän elinpiirinsä. Oliko kaukaa tuleva vieras ystävä vai vainolainen, tuliko hän tekemään kauppaa vai pahoin ajatuksin?

Yhteys Ukrainaan

Yksi muista Liedossa tehdyistä mielenkiintoisista löydöistä on viikinkiaikainen (noin 800—1050) riipus. Weiström halusi riipuksesta uusintaversion, ja sen toteutti korupaja Vaskikäärme. Samalla riipus lisättiin sen mallistoon.

—Vaskikäärme järjesti Facebook-sivullaan myös nimikilpailun riipukselle. Nimeksi valikoitui Liedon Kehrä löytöpaikan mukaan, Weiström avaa nimen tarinaa.

—Instagramista kaveri bongasi vastaavanlaisen riipuksen, joka oli löytynyt Ukrainasta läheltä Kiovaa.
Weiström lähetti uusintaversion lahjaksi Ukrainaan sikäläisen riipuksen löytäjälle.

Etsintää vain maanomistajan luvalla

Metallinetsintään tarvitaan maaomistajan lupa. Yli 100 vuotta vanhoista löydöistä pitää ilmoittaa Museovirastolle, joka tallentaa löytötiedon. Virasto ei kuitenkaan halua kaikkia löydettyjä esineitä kokoelmiinsa.

—Museoviraston haluaman esineen voi joko lahjoittaa tai siitä voi pyytää lunastuskorvauksen. Se on kuitenkin niin pieni, ettei harrastuksella rikastumaan pääse, Weiström sanoo.

—Minulta on kysytty, mikä on löytämäni hopearahan arvo. Hopeana sen arvo on noin 3 euroa. Rahalla on kuitenkin arvoa historiallisesti ja tutkimuksen kannalta.

Minkälaisesta löydöstä metallinetsijä haaveilee?

—Kultakolikko olisi mukava löytö tai jokin pronssikautinen esine. Myös viikinkiaikainen venehauta olisi todella hieno löytö.

Metallinetsijät tukevat tutkimusta

—Vastuulliset harrastajat ovat arkeologisen tutkimuksen suuntaan nykyisin välttämättämiä, sillä tieteenalan resurssit eivät ole riittäviä maastotarkastuksiin kuin aivan pienessä määrin, kertoo arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopiston arkeologian oppiaineesta.

—Harrastajat myös tulevat mielellään mukaan niihin muutamiin arkeologisiin tutkimushankkeisiin, joita yliopiston arkeologian oppiaine järjestää vuosittain. Tuolloin heidän panoksensa tutkimuksen edistämiseksi on huomattavaa. Onhan arkeologinen tutkimus usein hidasta ja työvoimavaltaista.

Tutkijat voivat ohjata harrastajia myös etsimään tutkimuksen kannalta uusia kohteita. Esimerkiksi Aurajoen sivujokien ja joen yläjuoksulta tunnettiin aiemmin vain muutamia rautakautisia löytöjä.

—Arkeologian oppiaine on keskittynyt kenttätutkimuksissa Aurajoen ympäristöön ja meillä on nyt Liedossa vuosittaiset opetuskaivaukset, joten kaikki uudet löydöt alueelta, etenkin rautakaudelle tai keskiajalle ajoittuvat, kiinnostavat sieltä päin.

Arkeologian oppiaine on saanut Weiströmiltä on tietoja lietolaisista löydöistä. Sen lisäksi Ruohonen ja Weiström ovat yhdessä tarkastaneet Weiströmin löytämän kuppikiven.

—Yhteistyö toimii siis erinomaisesti, kiittelee Ruohonen.

Pekka Remes

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.