Paikalliset | 30.06.2022 08:21

Puuhommia perheen voimin

  • Jussi ja Pekka Järvinen ovat kokeneita klapin tekijöitä. Puutavaraa saadaan pääosin omista lähiseudun metsistä.

  • Pekka Järvinen klapikuorman kyydissä. Paattisten polttopuu tekee myös puukuljetuksia lähialueiden asiakkaille.

  • Viime vuonna klapit loppuivat laajalti kesken. Tänä vuonna ihmiset ovat tehneet jopa klapivarauksia.

Paattisten Polttopuu on Paattisilla toimiva, Pekka Järvisen sekä Pekan pojan Jussi Järvisen klapeja tekevä ja toimittava yritys. Yritystoimintaa Järviset ovat tehneet jo 80-luvulta alkaen, kun vuonna 1982 Pekka ja vaimo Pirjo Järvinen hankkivat Pirjon vanhempien kotitilan sukupolvenvaihdoksella. Peltoviljelyä pariskunta teki vuoteen 2002 saakka, jonka jälkeen pellot vuokrattiin naapurille. Varsinainen klapikauppa sai tuulta purjeisiinsa vuonna 2012, kun Järviset hankkivat tuliterän klapikoneen.

Metsätöiden ohessa Järvisillä on myös toinen työ. Pekka Järvinen teki pitkän työuran Orionilla muun muassa työnjohtajan ja konemestarin tehtävissä ja poika Jussi työskentelee nykyisin myös samassa paikassa insinöörin tehtävissä. Metsää Järvisillä on Tortinmäessä sekä Paattisilla, aivan Vahdon rajan tuntumassa. Miksi heinäpeltojen sijaan sitten keskityttiin metsiin?

—EU:n muuttuvat vaatimukset ja riittämätön tilakoko vaikuttivat siihen. Meillä oli tukkipuuvaltaista metsää, joka kannatti myydä ylimenokauden aikana. Hakkuiden ja seuraavien vuosikymmenien myötä puuta jäi yli oman tarpeen, Pekka Järvinen selvittää.

Klapien raaka-ainetta on saatu myös keräämällä pystyyn kelottuneita puita ja tuulen kaatamia puita.
—Viime kevään lumimyrsky kaatoi 150 kuusta lumen ja suuren käpymäärän takia, Pekka Järvinen kertoo.

Paattisten Polttopuu tekee myös puiden kuljetuksia, kaatoja ja klapituksia myös asiakkaiden pihapiirissä. Viime vuodet klapikoneen käytöstä on huolehtinut Jussi Järvinen. Silti talven metsätyöt isä ja poika tekevät edelleen yhdessä.


Klapeja lähikyliin


Järvisten metsistä saatava puu on suurimmaksi osin koivua.
—Tosin koivu aiheuttaa nokeentumista. On meillä sellaisiakin ostajia, jotka haluavat pelkkää havupuun klapia, Pekka Järvinen kertoo.

—Koivussa on hieman parempi lämpöarvo kuin havupuussa eikä sen poltosta tule juurikaan kipinöitä, Jussi Järvinen tietää.
Pienessä yrityksessä isä ja poika pyrkivät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin vaikuttamalla klapien laatuun.

—Joskus kysytään, että minkä kokoista puuta halutaan. Vanhoissa puuhelloissa on pieni luukku, kun taas iso varaava takka tai lämpökattila tarvitsevat isompaa puuta, Pekka Järvinen sanoo.

Vakiintunut standardikoko on 33-senttinen klapi.
—Uskon sen tulleen ennen vanhaan käytetystä metrisestä halosta. Kun halko laitettiin kolmeen osaan, tuli paloista 33 sentin mittaisia, Pekka Järvinen sanoo.

Miesten mukaan yleisin klapien ostomäärä liikkuu kolmesta kuuteen heittokuution suuruusluokassa. Traktorin peräkärrykuormaan mahtuu puolestaan kuudesta kahdeksaan heittokuutiota klapeja.

—Toimitamme puuta etenkin Jäkärlän, Yli-Maarian, Moision, Ruskon ja Liedon suuntaan, Pekka Järvinen kertoo.


Käsityövoittoista hommaa


Viime vuonna klapipuut loppuivat kesken jo ennen vuoden vaihdetta. Tämän vuoden kevät on myös ollut poikkeuksellinen, sillä tuoreesta klapipuusta on riittänyt runsaasti kysyntää. Puista on tehty ensimmäistä kertaa myös varauksia.

—Aiemmin herättiin puuhankintoihin vasta syksyllä. Kysyntä on kasvanut jatkuvasti, joten meillä on ollut tarve myös ostaa klapien tekoon soveltuvaa kuitupuuta, Pekka Järvinen kertoo.

Hän kertoo kasvun näkyneen viimeisen parin vuoden aikana selkeästi.
—Tähän varmasti vaikuttaa öljyn ja sähkön hintojen nousu. Lisäksi uusissakin omakotitaloissa on nykyään usein takka, puukiuas tai palju pihassa.

Kun energian hinnan nousu ajaa omakotiasujat klapikaupoille, samoin kauppiaan kustannukset kasvavat.

—Polttopuun hinta on ollut myös nousussa jo jonkin aikaa. Kustannuksia tulee niin työn määrästä, työtunneista kuin kuljetuksista. Tämä on käsityövoittoista hommaa, Jussi Järvinen sanoo.

—Talvella puun kaadon jälkeen se oksitaan, ajetaan metsästä tien varteen, kuljetetaan pois metsästä, klapitetaan keväällä, laitetaan säkkiin, kuivatetaan kesän ajan ja kaadetaan esimerkiksi peräkärryyn traktorin ja ihmisten voimin, Pekka Järvinen luettelee.

 

Ina Virtanen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.