Paikalliset | 04.12.2025 12:11

Miksi Lieto ei ole mukana lähijunahankkeessa

Turun Tienoon lukija kysyy, miksi Lieto ei ole mukana lähijunahankkeessa?

Vielä viime vuoden elokuussa Liedon kaupunginhallitus päätti, että Liedon kaupunki lähtee mukaan Varsinais-Suomen radanvarsikuntien yhteiseen Lähijuna Varsinais-Suomessa -projektiin ja hyväksyy ehdotetun kustannustenjakomallin.

Tämän vuoden syksyllä liikenne- ja viestintäministeriö pyysi kuntia ja maakuntaliittoja nimeämään edustajansa valmisteluryhmiin valtion kilpailuttaman 2030-luvun henkilöjunaliikenteen mahdollisista lisähankinnoista. Syyskuussa Liedon kaupunginhallitus päätti, ettei se nimeä edustajaa eikä varaedustajaa ministeriön Varsinais-Suomen alueelliseen valmisteluryhmään.

Päätöksen perusteluissa mainitaan, ettei annetulla aikataululla ole taloudellista valmiutta osallistua junaliikenteen rahoittamiseen, josta hyötyisi vain pieni osa Liedon kaupungin alueesta.

Strategista kokonaistarkastelua

Lukijan kysymykseen vastaa kaupunginjohtaja Mika Ingi. Hän mukaansa kaupunginhallituksen kanta perustui hankkeen aikana täsmentyneisiin tietoihin ja strategiseen kokonaistarkasteluun.

—Lähijunan ensimmäisen vaiheen aikataulu oli todella kireä. Valtion puolelta valmisteluun osallistuvilta vaadittiin välitöntä sitoutumista kustannuksiin, koska reitillä liikennöivä kalusto pitää tilata 2026 keväällä, jotta se on käytössä 2031. Kustannukset kuitenkin olivat vielä epäselviä. Turku—Tampere välille ei myöskään syntyisi aitoa lähijunaa, vaan kyseessä olisi niin sanottu seutujuna, joka on käytännössä kaukojuna, jolle lisätään ”pysäkkejä”, Ingi vastaa.

Hän lisää, että kustannustehokkuusmielessä hanke oli myös Liedolle hankala. Aseman alueen nykyisen väestömäärän ja arvioitujen käyttäjien volyymi eivät riittäneet markkinaehtoiseen junaliikenteeseen.

—Näin olisi, vaikka olettaisimme alueen väestön kasvavan lähijunaliikenteen ansiosta 20 prosenttia. Liikenne olisi siis väkisinkin ostoliikennettä, jossa kaupungin pitää kompensoida jokaista kuljettua matkaa hieman arvioiduista käyttäjämääristä ja lopullisesta kustannusjaosta riippuen 15—40 euroa matkustajaa ja matkaa kohden.

—Vertasimme arvioituja kustannuksia nykyiseen Föli-liikenteeseen ja totesimme, ettei lähijuna Liedon kannalta ole kustannustehokasta tässä vaiheessa. Junaliikenne ei myöskään poistaisi kokonaan Fölin tarvetta alueelta, vaan hieman junien aikataulusta riippuen tarvitsisimme Föliä edelleen täydentämään julkista liikennettä.

Ingi muistuttaa, että ostoliikenteen lisäksi Liedon pitäisi investoida merkittävästi lähijunaan. Esimerkiksi seutujunien asemat pitää rakentaa pidemmiksi kuin lähijunien asemat. Kustannus Liedolle oli konsultin laskelmien mukaan noin 2,3 miljoonaa euroa.

—Oli epäselvää myös, miten rahoitettaisiin ja mihin seutujunan edellyttämä kaksoisraiteen osuus Turku—Tampere välille sijoittuisi. Tiesimme kuitenkin kaksoisraiteen hinta-arvion olevan noin 60 miljoonaa euroa ja sen, että nykyolosuhteissa valtio ei ole ollut taipuvainen kustantamaan omia väyliään kokonaisuudessaan. Oli riskinä, että osa tästä investoinnin kustannuksista valuisi myös Liedolle.

Lue koko artikkeli Turun Tienoosta.

https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/turun_tienoo/

Pekka Remes