Paikalliset | 24.03.2022 08:08

Maitotilan suuri investointi kannatti

  • Lassi Mäkinen on onnellisessa asemassa, sillä Leppämäen tilan jatkaja on selvillä. Poika Niilo Mäkinen jatkaa isänsä uraa maitotilan isäntänä.

  • Leppämäen tilan suuri investointi uuteen navettaan kannatti. De Lavalin rehunsekoittaja valmistaa lehmien ravinnon itsenäisesti automatiikkaa hyödytäen ja kuljettaa ravinnon lehmille mattokuljettimen avulla.

  • Rehusäiliöistä rehu kulkeutuu sisälle moderniin navettaan, jossa ne sekoitetaan lehmien ravinnoksi.

  • Lehmät saapuvat itsenäisesti ruokailemaan sitä mukaa, kun mattokuljetin alkaa pudottamaan rehua alas katon rajassa kulkevalta linjastolta.

  • Siivousrobotti on ahkera työntekijä. Se kulkee lehmien lomassa navetan lattialla ja puhdistaa lantaa itsenäisesti.

  • Uusi navetta oli vajaan kahden miljoonan euron hintainen investointi.

  • Vasikat on erotettu emoistaan ja ne totuttelevat itsenäiseen ruokailuun.

  • Vasikoita Leppämäen tilalla. Maidon tuotanto pysyy tasaisena, jos vasikoita syntyy vuoden ympäri kahdesta kolmeen viikossa.

Tarvasjoki
Aurantien varrella on suurella lehmän kuvalla varustettu postilaatikko, joka toivottaa maitoauton tervetulleeksi. Leppämäen tilalla on pitkä historia Tarvasjoen maisemassa.
—Isän isoisä tuli tähän vuonna 1903. Siitä lähtien on lehmiä lypsetty, tilan isäntä Lassi Mäkinen kertoo.

Kysyttäessä tilan tulevaisuudesta vallitsevina maailmantalouden aikoina on Mäkisen vastaus selkeä.
—Tulevaisuus näyttää hyvältä, hän sanoo ja heilauttaa kättään poikansa suuntaan.

Pian 26 vuotta täyttävä Niilo Mäkinen työskentelee perheen maitotilalla ja on tulevaisuudessa tilan uusi isäntä sukupolvenvaihdoksen myötä.

—Nykypäivänä on harvinaista, että jatkaja löytyy. Kaikki eivät halua jatkaa vanhempiensa työtä, kun ovat nähneet, millaista se on, Lassi Mäkinen tietää.
Ja tekemistähän riittää. Leppämäen tilalla on lypsyssä 120 lehmää. Kaikkiaan eläimiä tilalla on parisataa.

Epävarmoja aikoja

Tilan päätuote maito suuntaa Tarvasjoelta Valion meijerille Riihimäelle joka toinen päivä. Lehmät lypsetään joka tapauksessa, tapahtui maailmalla mitä tahansa. Nyt käsillä ovat vaikeat ajat maatalouden kustannuskriisin sekä sodan myötä Euroopassa. Ne heijastuvat myös maatiloille, joissa epävarmuus on jatkuvasti läsnä.

—Lannoitteen, polttoaineen ja rehun hinta nousevat ja ne lisäävät epävarmuutta. Rehun kohdalla hintojen lopullista korotusta ei voi edes tietää tilatessa, sillä lopullinen hinta on toimituspäivän hinta, Lassi Mäkinen kertoo.
—Hintojen nousu ei haittaisi, jos sen saisi maidosta takaisin, hän jatkaa.

Mäkisellä on pitkä kokemus maitoalalla. Hän on Valion hallintoneuvoston jäsen sekä Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja.
—Kyllä tässä luotetaan siihen, että maidolla on tulevaisuutta. Sen hinta ei koskaan johda rikastumiseen, mutta pysyy silti vakaana. Sen kanssa on pärjätty tähän asti, hän sanoo.

Jo vuonna 2014 Venäjän pakotteet Krimin valtaamisen myötä heijastuivat alaan.
—Maidon hinta tippui silloin 10 senttiä litralta. Nyt viimeisen vuoden ajan olemme päässeet jo nostamaan tuotteen hintaa Valiolla.

Nyt Lassi Mäkinen uskoo, että Ukrainan kriisin myötä ihmisten luottamus kotimaiseen ruokaan kasvaa entisestään.
—Ministeritasolla on kerrottu, että omavaraisuutta ja maataloutta täytyy tukea tällä hetkellä, hän toteaa.

Suuri investointi uuteen navettaan

Vuonna 2020 Leppämäen tilalla tehtiin suuri investointi Liedon mittakaavassa. Uuden navetan rakennus alkoi elokuussa 2020 ja päättyi joulukuussa 2021.
—Meillä oli jo ennestään pihatto, mutta teimme uuden Niilon toiveiden mukaan, Lassi Mäkinen kertoo.

—Uusi navetta on nykyaikainen, tilavampi, valoisampi sekä vähempitöinen, Niilo Mäkinen kertoo.
Kun nykyisellään uusissa, noin 3.500 neliömetrin tiloissa lypsetään 120 lehmää, olisi vanhassa navetassa pystytty vastaavasti lypsämään 60 lehmää.

Vajaan kahden miljoonan euron investointiin saatiin tukea 667.241 euroa vuonna 2021. Summa sisältää sekä EU:ta tulevaa että kansallista tukea.
—Ilman saatua tukea ei mitään olisi rakennettu, Niilo Mäkinen jatkaa.

Tyytyväiset lehmät

Maitotilan päivä alkaa kello 5.20 aamulla ja päättyy puoli yhdeksän aikaan illalla. Niilo Mäkinen hoitaa päivystyksen, mikäli uuden navetan roboteissa ilmenee ongelmia.
Uuden navetan toiminnot ovat pitkälle automatisoidut, kun lypsy, ruokinta ja lannanpoisto hoituvat automatiikan avulla.

Mäkisten mukaan myös lehmät ovat olleet tyytyväisiä uusiin järjestelyihin. Ilmankos, kun katon rajassa kulkeva mattokuljetin kuljettaa nenän eteen tuoretta rehuseosta kahdeksan kertaa päivässä, lypsylle lehmät saavat kulkea omatoimisesti lypsyrobotille ja lattioita siivoaa ahkera robotti.

—Lehmät ovat tyytyväisiä, kun ne makaavat hiljaa, Niilo Mäkinen tietää.
Kesän tullen modernin pihaton ikkunoita pystyy avaamaan ja tuulettamaan. Jo nyt talvioloissa navetta on valoisa ja raikas, vaikka ikkunoiden verhot ovat kiinni.

Navetan uusi sukupolvi eli vasikat ovat omalla puolellaan ikänsä mukaan lajiteltuina. Isommille vasikoille opetetaan omatoimista syömistä, kun kaikkein pienimpiä ruokitaan vielä kolmen litran tuttipullosta. Myös tiinenä olevat lehmät on jaoteltu omille osastoilleen.

—Vasikoita syntyy pari kertaa viikossa. Optimi olisi kahdesta kolmeen vasikkaa viikossa ympäri vuoden, jotta maidon tuotanto pysyisi tasaisena, Niilo Mäkinen kertoo.

Katoava kansanperinne

Navetan ulkopuolella näkyy neljä rehusiiloa. Niistä rehut kulkeutuvat moderniin ja uuteen rehusekoittimeen, joka valmistaa lehmien ruoan. Laitteesta mattokuljetin kuljettaa rehun lehmille suoraan navettaan linjastoa pitkin. Työ oli ennen fyysisempää, mutta ruotsalaisen De Lavalin ruokintalaitteiston sekä lypsyrobotin myötä taakka on keventynyt.

—Investointi oli onnistunut. Se antaa mahdollisuuden jatkaa toimintaa nykyaikaisesti. Meillä on varaus kolmannelle lypsyrobotille, mutta sen käyttöönottoa odotetaan, sillä meillä on tuotanto-oikeudet kahdelle robotille, Lassi Mäkinen kertoo.

Valtakunnallisella tasolla isäntä kertoo maidon tuotannon olevan vähenemässä.
—Tuotanto laskee kolme prosenttia vuodessa. Nyt maitotiloja on enää alle 5.000 Suomessa. Lehmän pitäminen on katoava kansanperinne.
—Tuotto on työmäärään nähden heikkoa. Tästä täytyy tykätä ja tämän olla kutsumusammatti, Mäkinen jatkaa.

Ina Virtanen

Ole ensimmäinen, joka kommentoi.

Kommentoi




Näköislehti

Tilaa Turun Tienoo

Tilaushinnat 1.7.2019 alkaen (sis. alv 10 %) Valitse haluamasi tilausvaihtoehto alta! Irtonumeromyynti Turun Tienoon toimituksesta tai näköislehtenä: www.lehtiluukku.fi-sivujen kautta.